Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja; Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija
Mainosten maailmassa eksyin kahvipaketteihin ja sitä kautta todella mielenkiintoisiin yrityksiin ja kahvijätteiden hyödyntämismahdollisuuksiin. Seuraava esimerkki tulee kahvinjuojakansan mieliksi siis kahvista. Ostamani kahvipaketti houkutti värillään: tällä kertaa pinkillä pohjalla olivat elefantit ja vaalea etiketti. Ajatus yhdistyi savanneihin ja aiempaan työelämääni itä-afrikkalaisten vesi-insinöörien kouluttajana. Tarkemmin pakettia tutkiessani havaitsin, että kahvia mainostetaan ihmiset-planeetta -kahvina, jolla on monta sertifikaattia. Kahvi on 100 % kestävästi sertifioitu ja 100 % ilmastokompensoitu (= hiilidioksidikompensoitu).
Sertifioinnilla pyritään varmistamaan, että kahvi tuotetaan kestävästi ja myös kahvipaahtimot toimivat ympäristösertifikaattien mukaisesti. Muita ympäristötoimia kahvifirma tekee kompensoimalla kaikki päästöt istuttamalla puita kahvintuottajamaissa. Tämä vaikuttaa positiivisesti ilmastonmuutokseen, maaperään ja vesihuoltoon, eli toimet tukevat paikallisia yhteisöjä. Kahvilla tuetaan myös Afrikan norsun elinmahdollisuuksia, ja siksi kahvipakettiin onkin päätynyt norsuja. Kaikki nämä selitettään kahvipaketissa englanniksi. Paketin lajitteluohjeet toki löytyvät suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja englanniksi. Pakkaus lajitellaan pehmeänä muovina. Onpa asianmukainen kierrätysmerkkikin 07-koodilla päätynyt pakkaukseen.
Uteliaisuus heräsi taas. Mitähän näiden todella hyviltä kuulostavien vastuullisuusasioiden takana oikein on? Kun käy firman suomenkielisillä kahvisivuilla, löytää sieltä runsaasti vakuuttavaa tekstiä kahvipaketissa mainituista vastuullisuusasioista. Kaikki kahvipaketin asiat on selostettu selkeästi ja valaistu esimerkein. Kieli on selkokieltä ja kuvitus tukee asiaa. Sertifikaatteihin sisältyvät vuosittaiset ulkopuolisen tahon tekemät tarkastukset. Perusteltu on myös se miksi he pitävät pakkaustaan ekologisena: materiaalina hyödynnetään suomalaista mäntyöljyä. Yhden kahvilaadun kasvattavat vain naiset, eli tämä takaa köyhissä maissa elinmahdollisuudet koko perheelle, sillä naiset tekevät ison osan töistä elättääkseen suurenkin lapsikatraan.
Kestävän kehityksen tavoitteista tämä kahvifirma on keskittynyt seuraaviin: 8 (ihmisarvoista työtä ja talouskasvua), 5 (sukupuolten tasa-arvo), 12 (vastuullista kuluttamista), 13 (ilmastotekoja) ja 15 (maanpäällinen elämä). Nämä tavoitteet on avattu firman kaikilla kotisivuilla, jotka nekin ovat yhtenäiset ja sisältävät samat asiakokonaisuudet. Tiedot löytyvät firman kotisivuilta norjaksi, ruotsiksi, suomeksi ja tanskaksi ja suomenkieliseltä sivustolta myös englanniksi. Firma on ruotsalainen perheyritys, joka on perustettu 1880-luvulla. Se työllistää vajaa 300 henkilö ja sen toimintoihin kuuluvat kahvintuotannon lisäksi viinien, oluiden, elintarvikkeiden ja pesuaineiden edustus.
Otetaan vielä toinen tarkastelun kohde: kotimainen toimija, joka on edellä esitellyn ruotsalaisen yrityksen tavoin perheyritys ja 145 vuotta vanha. Heidän Suomen kahvipaahtimollaan on CarbonNeutral® Building –sertifikaatti, eli tehdas on täysin hiilineutraali. Kestävän kehityksen tavoitteista he keskittyvät vastuullisuusohjelmassa seuraaviin: 8 (ihmisarvoista työtä ja talouskasvua), 12 (vastuullista kuluttamista) ja 13 (ilmastotekoja). Toisella Suomessa toimivalla kahviyrityksellä on keskitytty kestävän kehityksen tavoitteista neljään: 12 (vastuullista kuluttamista), 3 (terveyttä ja hyvinvointia), 13 (ilmastotekoja) ja 17 (yhteistyö ja kumppanuus). Molemmat kahviyritykset toimivat Science Based Targets Initiative:n mukaisesti, eli ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään. Molemmilla suomalaisilla kahviyrityksillä on myös muita tuoteportfoliota, mm. mausteet, leivontatuotteet, snackit, juomia, jne.
Todella esimerkillistä toimintaa vastuullisuuden ja kestävän kehityksen eteen tehdään näiden esimerkkien mukaan kaikissa kolmessa yrityksessä. Vaikka yrityksillä olisi mahdollisuus vastata useampaankin kestävän kehityksen tavoitteeseen, ovat ne keskittyneet erityisesti vain tiettyihin rajattuihin tavoitteisiin. Kahvipaketin ostanut kuluttaja ei tule petetyksi lupausten suhteen, sillä netin tiedot antavat vahvistusta luonnonympäristön suojelun, paikallisten tuottajien ja yhteisöjen hyvinvoinnin ja taloudellisen kestävyyden varmistamisessa.
Kahvin hinta on noussut.
Kahvia juovat ovat varmasti huomanneet kahvin hinnannousun. Vielä viime vuonna kympillä sai kolme pakettia hyvän menekin omaavaa kahvia. Tänään samaa kahvia saa pari pakettia. Hinnannousu johtuu tietenkin kahvin raakamarkkinahinnan noususta. Miksi raakakahvin hinta sitten on noussut? Vastausta tähän tulee hakea kahvintuotannon alkupäästä, eli maista, joissa kahvia tuotetaan. Kansainvälisen kahvijärjestön (International Coffee Organization ICO, https://www.ico.org) tilastojen mukaan raakakahvin suurimmat tuottajamaat ovat Brasilia, Vietnam, Kolumbia, Indonesia ja Etiopia. Nämä tuottavat yhteensä 75 % kaikesta maailman raakakahvista, ja Brasilia yksinään kolmasosan koko maailman raakakahvista.
Takaisin tuohon hinnannousuun, jolle ei ole yhtä ainoaa selitystä. Ensiksi tulee mieleen koronapandemia ja sääolot. Ne ovatkin selittäviä tekijöitä, sillä Brasiliassa olivat sääolot ovat olleet erittäin haasteelliset. Viime vuonna oli pahin kuivuus sitten 90 vuoteen ja sen jälkeen halla, jotka ovat verottaneet kahviviljelmiä ja satoarviot jäivät ennustetuista. Sen seurauksena raakakahvin hinta lähti nousuun, sillä suurimpana tuottajana Brasilialla on määräävä asema raakakahvin hinnoittelussa.
Entäpä sitten koronan vaikutus kahvin kulutukseen. Sitä on vaikeampi arvioida ja etenkin ennustaa, sillä pandemiarajoitukset ja niiden laajuus vaikuttavat mm. kahviloissa ja ravintoloissa kulutettavan kahvin määrään. Kahvia ei kulu lainkaan, jos matkailu- ja ravintolapalveluyritykset joutuvat pitämään ovensa kiinni. Rajoitettu asiakasmäärä taas pienentää kahvinkin kulutusta. Koska kokoukset, seminaarit ja konferenssit on jo liki kaksi vuotta järjestetty vain netissä, ovat kahvitukset siirtyneet koteihin. Jokainen osallistuja keittää omat palaverikahvinsa.
Kansainvälinen kahvijärjestö ICO ennustaa, että tuotantokustannukset, lannoitekustannukset ja työvoimakustannukset nousevat vielä huomattavasti. Tämä näkyy tietenkin kahvinviljelijöiden tilipussissa. Jos he haluavat säilyttää tilojen elinkelpoisuuden, on hintoja nostettava, jotta kasvaneet kulut saadaan peitettyä. Jotain tulisi jäädä myös tarpeellisiin investointeihin.
Valitettavasti hinnannousu siis jatkuu, mutta palataanpa takaisin suomalaiseen kahvinjuojaan.
Tiesitkö, että ruokahävikkiä on myös kahvin kaataminen viemäriin? Tilastokeskuksen mukaan paahdettua kahvia juotiin Suomessa vuonna 1990 jokaista asukasta kohden 10,2 kg. Kulutus on pysynyt melko vakaana pitkän aikaa, mutta parina viime vuotena kulutus on laskenut, ja oli 9,3 kg vuonna 2020. LUKEn Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta –tutkimuksen lukujen mukaan kotitalouksien ruokahävikin suuruus on noin 20 kg per asukas. Tutkimuksen mukaan 13 % kaikesta ruokahävikistä on kahvia. Tämä tarkoittaa, että 2,6 kg keitettyä kahvia vuodessa jokaista suomalaista kohden päätyy viemäriin. (Lähde https://jukuri.luke.fi/handle/10024/547657). Tutkimus oli ensimmäinen, jossa tarkasteltiin myös nestemäistä ruokahävikkiä.
Mihin kahvinporot ja kahvihävikin sitten voi käyttää?
Tavallisimmin kahvinporot päätyvät kotikompostiin tai taloyhtiöiden biojätekeräykseen. Huono vaihtoehto on sekajäte, josta ne päätyvät polttoon tai useissa Euroopan maissa kaatopaikoille. Missään nimessä niitä ei saa lusikoida viemäriin. Kahvinporot voi käyttää mausteseoksiin, hiekoitukseen, hyttysten karkottamiseen, käsien pesuun, lannoitteeksi, saippuan valmistukseen, vaateiden ja kenkien materiaaleiksi, jne.
Englantilainen yritys Bio-Bean (https://www.bio-bean.com/), joka on maailman suurin kahvinporojen hyödyntäjä, valmistaa kahvinporoista poltettavia kahvipölkkyjä ja pellettejä. Yhtiön mukaan pölkyissä ja pelleteissä on 20 % enemmän lämpöarvoa kuin puussa. Poltettavat kahvinporot pienentävät kasvihuonekaasupäästäjä 80 % verrattuna siihen, että ne päätyisivät kaatopaikoille. Bio-Bean hyödyntää kahvinporoja myös öljyntuotannossa, sillä heidän mukaan kahvinporoissa on 20 % öljyä, joka otetaan talteen ja käytetään mm. palmuöljyn korvaajana ja biomuovin materiaalina.
Nestemäisen kahvihävikin voi laimentaa vedellä ja kastella sillä kasveja, jotka kestävät hapanta vettä. Ravinnevedestä pitävät erityisesti alppiruusut, hortensiat, kuuset, männyt ja puolukka. Jos tonttisi on metsäinen, lannoita sitä hävikkikahvilla. Älä kuitenkaan heitä kahvihävikkinestettä naapurin puolelle.
Ympäristöystävällisintä on kuitenkin keittää kahvia vain tarvittava määrä kerrallaan! Mutta kuka Suomessa keräisi käytetyt kahvinporot niin, että niiden hyödyntäminen olisi ekologisesti tehokkainta?
Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman rahoittaman WWW&CE-hankkeen puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.
