Strategiaa vai tragediaa?


Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija; Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja
Sanna Lindgren, projektityöntekijä

”Mikä on yrityksenne strategia?” Miten vastaat tuohon kysymykseen, jos olet neuvottelemassa pankin kanssa rahoituksesta suurta investointia tai ison tilauksen toteuttamista varten? Kysymys tulee sitä varmemmin esille, mitä isommasta summasta on kyse, mitä vähemmän vastapuoli tuntee yritystäsi, ja mitä enemmän neuvotteluissa ja yritysten arvioinnissa käytetään hyväksi tekoälyn nimeä osin aiheettomasti käyttäviä luotonannon perusteita vakioivia sovelluksia.

Shakissa on myös eri strategioita. Kuva by PublicDomainPictures from Pixabay

Jos et osaa vastata, tai jos vastauksesi on tuulesta temmattu tai sitä, mitä sylki suuhun tuo, voi puuttuvasta tai puutteellisesta eli huonosti dokumentoidusta strategiasta tulla yrityksellesi tragedia.

Markalla ostan ja kahdella myyn, se on rosentti voittoa

oli HilppasHeikin vastaus pankinjohtajalle, joka kyseli hänen menestyksensä salaisuutta. Ihan muuten vaan. Ei Heikki lainaa tarvinnut. Eikä hakenut. Eikä se Heikki ihan noin ajatellut, kunhan skoijaili pikkutärkeänä snobina pitämälleen miehelle, pilkettä silmäkulmassa. Mutta samalla Heikki tuli antaneeksi ytimekkään ja helposti muistettavan muodon omalle strategialleen: Myytäessä on aina saatava enemmän, kuin mitä tuotteesta on itse maksanut. Lauseessa olivat kaikki hyvän strategian tunnusmerkit, se on lyhyt, ytimekäs, ymmärrettävä, mieleen painuva ja totuuden mukainen.

Maitokauppaa jossakin… Kuva by WikiImages from Pixabay

Ei mitään pilvihöttöä

Vaan mitäpä tuumaatte seuraavasta: NN:lla yrityksemme strategia on kehittyä vahvasta kuluttajamediasta halutuimmaksi sisältökumppaniksi. Transformaatiomme perustuu xxx-vuotiseen osaamiseemme kuluttajamediana toimimisesta yhdistettynä tuoreampiin digitaalisiin kompetensseihin… (Poikkeuksellisesti jätän lähteen mainitsematta). Lauseessa yhdistyvät vieraskieliset moniselitteiset termit ja vihjaus pitkään kokemukseen, joka ainakin yrityksen itsensä mukaan takaa tuoreimman digitaalisen osaamisen. Voi olla, että näin onkin, mutta: Tuolla kokemuksella yrityksen olisi luullut osaavan pukea viestinsä helpommin avautuvaksi ja puhtaaksi suomeksi. 

Ainakin jos yritys on oikealla asialla.

Mutkikkaan ja väkisin väännetyn kielen käytössä kun on heikon ymmärrettävyyden lisäksi muita riskejä. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että hienolta kuulostavilla, mutta käsittämättömillä lauseilla saatetaan peitellä osaamattomuutta, epävarmuutta tai jopa epärehellisyyttä. 

Ketunhäntä kainalossa tässäkin… Kuva by Pexels from Pixabay

Lainaa sellaisilla lauseilla tuskin saa.

Minkälainen sitten on hyvä strategia? 

Kattavaa vastausta on lähes mahdoton antaa. Strategian tulisi kertoa, miten johto aikoo toteuttaa ja kehittää yrityksen toiminta-ajatusta ja liikeideaa pitkällä tähtäimellä. Hyvä strategia on ymmärrettävä ja selkeä. Se on konkreettinen ja muodostuu palasista, jotka on helppo siirtää taktiseen suunnitteluun ja pilkkoa edelleen yksittäisiksi mitattaviksi tavoitteiksi ja toteutettaviksi tehtäviksi. 

Kokonaisuus muodostuu osista. Kuva by PIRO4D from Pixabay

Hyvä strategia on saatettu kirjalliseen muotoon ja pantu kaikkien työntekijöiden saataville. Strategia, joka liikesalaisuutena on haudattu lukittuun pöytälaatikkoon tai kätketty omistajan aivoihin, ei toimi tarkoitetulla tavalla. Se ei viesti työntekijöille yrityksen suunnasta. Se ei kerro asiakkaille tai muille sidosryhmille yrityksen arvoista ja arvomaailmasta.

Toimiva strategia on tavoitteellinen, jopa haastava, mutta saavutettavissa oleva ja realistinen. Se kurottaa korkealle ja haastaa johdon ja työntekijät ylittämään itsensä. Se ei kuitenkaan masenna ihmisiä mahdottomilla tavoitteilla ja ylisuurilla odotuksilla, joita kukaan ei pysty tavoittelemaan. Se on rehellinen eikä maalaa pilvilinnoja, jotka kuka tahansa voisi ampua alas.

Saavutettavat haasteet motivoivat. Kuva by Mohamed Hassan from Pixabay

Se on johtamisen työkalu, ei itsetarkoitus.

Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahaston Itämeren alueen ohjelman rahoittaman Inbets-hankkeen puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.