Avainsana: Transformcity

Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja

Osallistuin toukokuussa 2019 Helsingissä pidettyyn SBE19 Sustainable Built Environment –konferenssiin, jossa oli kattava katsaus rakennetun ympäristön teemoista: puhdas planeetta, onnelliset ihmiset, jaettu vauraus ja uudet konseptit. Yksi konferenssin pääpuhujista, hollantilainen arkkitehti Saskia Beer kertoi yritystoiminnastaan, jossa keskitytään tekemään kaupungeista mielenkiintoisimpia, yhteisöllisiä ja kestäviä.

Kaupunkikehitys on tänä päivänä monimutkainen asia, joka linkittää yhteen teknisiä asioita, kuten kiinteistöt, energia ja liikkuminen, mutta myös kaikkien tärkeimpänä – ihmiset. Olemassa olevien kaupunkien tai kaupunginosien uudistamiseen tarvitaan kaikkien osapuolten yhteistoimintaa, jossa suuri merkitys on alueen asukkailla ja heidän näkemysten huomioon ottamisella.

Miten tämä sitten liittyy yritystoimintaan?

Valotetaanpa asiaa Saskia Beerin tarinalla: Arkkitehti Saskia jäi työttömäksi lamavuonna 2010. Hän päätti adoptoida yhden Amsterdamin suurimman ja kompleksisimman kaupunginosan muutoskohteeksi: alueen, jonka sisällä et tahtoisi kuolla tai löytyä kuolleena. Pienin askelin edeten Saskia muodosti alueesta living labin, jossa kaikki tahot – kaupunki, suunnittelijat, rahoittajat, rakentajat, yrittäjät, asukkaat – osallistuivat avoimen yhteisön rakentamiseen alusta asti yhdessä.

Glamourinhohtoinen visio ja lasillinen proseccoa

Onnistumiseen tarvittiin monen mielestä yltiöpäinen visio, jota tukivat pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet ja toiminnot. Tarinankerronnalla oli iso merkitys hankkeen kehityksessä. Tarina myytiin eri tahoille ja alueen kehittäminen saatiin vauhtiin. Työtä ja proseccoa tarvittiin paljon.

Suunnitelmat esiteltiin avoimesti ja kaikilta osapuolilta edellytettiin samoin avoimuutta. Yhteisöllisiä innovaatioita fasilitoitiin ja suuria ja pieniä saavutuksia juhlittiin aina proseccolla.
Rahaa tai resursseja ei yrittäjällä ollut lainkaan. Oli vain glamour, mielikuvitus ja sosiaalinen media. Alueen asukkaita houkuteltiin kokouksiin halvalla proseccolla. Kokouksissa ei syötetty valmiita ideoita vaan alueen asukkaat saivat itse miettiä, ehdottaa ja jalostaa ideoita alueen kehittämiseksi.

Yhteisöllisyys rakennettiin tällä näkyvällä toiminnalla

Isoin työ tehtiin kulisseissa, kun muita toimijoita yritettiin vakuuttaa kehittämishankkeen tärkeydestä. Lopulta hekin kiinnostuivat toimintatavasta, joka tarjosi ilmaista julkisuutta ja positiivista virettä. Myös kaupunki oli mukana tilaisuuksissa, joissa kaikilla oli mahdollisuus jakaa ajatuksiaan. Uudet toimijat eivät aluksi olleet halukkaita jakamaan ajatuksiaan, mutta lopulta Saskia onnistui vakuuttamaan heidät yhteistyömahdollisuuksista.

Uusin tekniikka käyttöön

Kohta hanke oli niin laaja, monitahoinen, ja samanaikaisesti tapahtui paljon, että oli siirryttävä myös verkkoon. Pikemminkin kysymys oli jakamisalustasta, jossa kerättiin uudet ideat, joita alettiin jalostaa kehittämishankkeiksi. Paikalliset yritykset löysivät jakamisalustasta hyvän yhteistyövälineen. Aluetta kehitettiin kestävän kehityksen periaatteita noudattaen: resilienssi ja kiertotalous olivat pääteemoja. Visiot saatiin aikaan yhdessä tekemällä, joka lujitti kollektiivista omistajuutta.

Kannustus kannattaa!

Toimijoiden ja erityisesti asukkaiden kiinnostus hanketta kohtaan säilyi, kun koko ajan tapahtui asioita. Vuosittainen palkitseminen toimi hyvänä kannustimena. Transformcity-konsepti oli syntynyt! Siihen tarvittiin:

• Mielikuvitusta
• Priimus moottori
• Yrittäjämäinen asenne
• Tarina, jonka loivat alueen asukkaat, eivät yritykset.

Mallia voidaan soveltaa laajasti, mutta alueen ominaispiirteet on otettava aina huomioon. Mikä sopii yhdelle, ei sovi kaikille.

Mitä Transformcity on?

Transformcity (yhteiskehittämisen) – mallilla tarkoitetaan urbaanien kaupunkialueiden kehittämistä yhteisomistajuuden pohjalta. Tavoitteena on luoda yhteistyöllä kestävimpiä ja sosiaalisesti osallistavia elämänlaatua parantavia kaupunkeja. Hollantilaisista malleista löytyy lisää https://www.transformcity.com/. Suomessa kaupunkien ja korkeakoulujen vuorovaikutusta kohti kestävää kaupunkikehitystä toteuttaa mm. Kaupunkiakatemia https://urbanacademy.fi/.

Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman rahoittaman WWW&CE-hankkeen puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajalla