Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja; Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija
Sirpa Sandelin kävi kevättalvella Hampurissa Intact-hankkeeseen kuuluvassa Train the trainee –seminaarissa, jossa hän tutustui muun muassa maahanmuuttajien yritystoiminnan Saksassa kohtaamiin haasteisiin.
Maahanmuuttajat yrittäjinä Saksassa
Hampuri on 1,8 miljoonan asukkaan värikäs kaupunki, jonka asukkaista joka kolmannella (650 000) on maahanmuuttajatausta. Kaupungissa työssä käyvistä 1,2 miljoonasta työntekijästä ja yrittäjästä kahdella kolmesta (830 000) on maahanmuuttajatausta. Jos Helsingin väestöstä (väkiluku 650 033 asukasta 31.12.2018) olisi vastaava määrä ulkomaalaistaustaisia, heitä olisi 216 000. Nyt muun kuin kantasuomalaisen taustan omaavia lasketaan olevan 100 000.
Hampurissa useampi kuin joka viides (21 %) uusi yritys on maahanmuuttajien perustama. Yksinyrittäjistä 13 % on maahanmuuttajia. Naisyrittäjien osuus on huomattavasti pienempi kuin miesten. Tämä johtuu ainakin osittain maahanmuuttajien kulttuuritaustasta, sillä miehet ovat olleet tyypillisesti yrittäjiä jo lähtömaissaan naisten hoitaessa kotia ja lapsia.
Raskas prosessi
Saksassakin tarvitaan oleskelulupa, jotta maahanmuuttaja voi perustaa yrityksen. Oleskeluluvan saantiprosessi on samankaltainen kuin meillä Suomessa. Yrittäjäksi haluava maahanmuuttaja törmää lukuisiin haasteisiin, mm. byrokraattisiin prosesseihin, liiketoimintaan vaadittavin lupiin, lakeihin ja erinäisiin kvalifikaatiovaatimuksiin, joihin kuuluvat myös tutkintojen tunnistamiset ja tunnustamiset. Saksassa tunnustetaan ulkomaiset diplomit, toisin kuin Itävallassa, jossa esim. ulkomainen Master-tutkinto luetaan vain Bachelor-tutkinnon arvoiseksi. Myös saksalainen pakollinen kauppakamariyhteistyö on uutta muualta tulleille. Jokaisen saksalaisen yrityksen on kuuluttava oman alansa kauppa- tai käsityöläiskamariin.
Kielitaitoa tarvitaan
Suurin haaste on kuitenkin saksalaissa monimutkaisissa viestintäprosesseissa vaadittava kielitaito ja sen puute, joka tulee esille esimerkiksi pankkiasioiden hoitamisessa. Mikään ei hoidu vajavaisella kielitaidolla. Maahanmuuttajan pitää tehdä kovasti töitä saksan kielen tavoitetason – C1- saavuttamiseksi. Tällä kielitaitovaatimuksella pärjää erittäin vaativissa kielenkäyttötilanteissa.
Eikä rahoitustakaan sovi unohtaa
Yritystoiminnan rahoittamisessa on myös omat haasteensa. Tavallisesti maahanmuuttajat rahoittavat liiketoimintansa omilla varoillaan. Pankit kun eivät innostu pienten lainojen annosta, eivätkä lainaa, jos oleskelulupa on määräaikainen. Todella hyvälle liikeidealle voi saada rahoitusta businessenkeleiltä. Vuodesta 2018 alkaen Hampurissa on ollut tarjolla tukijärjestelmä, joka mahdollistaa 75 000 euron lainat. Summa on liian suuri, jotta maahanmuuttajayritykset siihen tarttuisivat. Siksi pankit kehittävät parhaillaan mikrolainasysteemiä, jossa lainat olisivat maksimissaan 25 000 euroa. Saksan valtio alkaa myös tukea uusia yrityksiä. Jatkossa uudet yrittäjät tulevat saamaan verohelpotuksia.
Tarjolla on toki neuvontaa
Maahanmuuttajataustaisten yrittäjäksi haluavien apuna on neuvontatoimistoja ja verkostoja, mm. IQ Netzwerk, joka pyrkii edistämään maahanmuuttajien työllistymistä. Verkostossa yrittäjäksi aikova haastatellaan. Neuvonnassa edetään kokonaisvaltaisesti, kulttuuriset tekijät huomioiden, vaikka näkökulma on eurooppalainen. Jos maahanmuuttajalla on ollut kotimaassaan yritystoimintaa, verkostossa arvioidaan voiko sitä yritystoimintaa tehdä Saksassa. Jos ehdotettu yritystoiminta sisältää liikaa riskejä, se sanotaan suoraan. Sen jälkeen yritysideaa kehitetään edelleen, jotta siitä saadaan sekä yrittäjän että saksalaisen yritysmaailman ja kulttuurin kannalta sopiva. Tähän kaikkeen tarvitaan yhteistyötä, yrittäjyyttä tukevia rakenteita, rahoitusta ja myönteistä yritysilmapiiriä.
Erään maahanmuuttajan yrittäjätarina
Syyrialainen rakennusinsinööri on saapunut Hampuriin veljensä kanssa vuonna 2014. Kotimaassaan hänellä oli ollut 15 henkilöä työllistävä rakennusalan yritys. Hän joutui pakenemaan Syyriasta sisällissodan takia, ja päätyi Saksaan. Hampurissa hän opiskeli vierasta saksan kieltä kolme vuotta ja saavutti vaaditun C1-tason.
IQ Netzwerk:n ja Arbeitsgemeinschaft selbstständiger Migranten:n avustuksella hän opiskeli kielen ohella saksalaisia yrityssääntöjä. Syyrialaisen rakennusinsinöörin tutkinnon tunnustaminen vain ammattitutkinnoksi oli suuri pettymys. 2,5-vuotisella tutkinnolla ei Saksassa saa rakentaa edes pientaloja; rakennesuunnittelijalta vaaditaan master-tutkinto. Kielitaito ei alkuvuosina riittänyt tutkinnon päivittämiseen, mutta nykyisellä kielitaidolla opiskelu jo onnistuisikin. Mies harkitsi palaamista takaisin Syyriaan, mutta jonkin aikaa asiaa pohdittuaan hän näki edessään uusia mahdollisuuksia. Hampuriin jääminen tuntui oikealta, sillä vanhemmatkin olivat jo tulleet pakolaisina Saksaan.
Alku aina hankalaa
Työtä oli kielitaidottomana vaikea saada, eikä vasta opittu kielitaitokaan sitä helpottanut. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi perustaa oma yritys. Seuraavaksi haasteeksi tuli syyrialainen ajokortti, joka ei Saksassa kelvannut. Oli suoritettava saksalainen ajokortti, sillä yritystoiminta ei ilman sitä onnistuisi. Sitten piti saada auto ja työkalut. Asuntokin piti löytää. Asunnon vuokrasta työnvälitys onneksi maksoi osan. Lainaa ei autolle saanut, mutta tyttöystävä tuli apuun ja lainasi tuhat euroa, jolla saatiin hankittua jonkinlainen kulkuneuvo.
Pixabay
Yritystoiminta alkoi pintojen viimeistelyllä: Tarjontaan kuului maalausta, tapetointia, kaakelointia, koristelistoja, yms. Ensimmäinen asiakas, saksalaismies, löytyi IQ Netzwerk:n kautta, ja tämä tilaus tuotti niin paljon, että hän pystyi maksamaan velkansa ja ajokorttinsa. Markkinointi on hoitunut Facebookin kautta, mutta tarve omille nettisivuille on ilmeinen. Referenssejä on lukuisia, joten niiden näkyvyyden lisääminen olisi oivaa myynnin edistämistä, joka avaisi mahdollisuuksia uusille kaupoille. Nykyään yritys työllistää yrittäjän lisäksi kaksi muuta henkilöä. Reilussa vuodessa syyrialainen on löytänyt paikkansa saksalaisessa yhteiskunnassa. Vihille syyrialainen meni vuosi sitten: vaimo ja kohta syntyvä uusi perheenjäsen kiinnittävät hänet entistä tiiviimmin saksalaiseen elämänmenoon.
Mutta tulevaisuus houkuttaa
Syyrialainen ei ole lannistunut alkuvaikeuksista, vaan näkee myös uusia mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Hän on perustamassa toista yritystä, joka tuo ensiksi perustetulle yritykselle tarvittavia materiaaleja Syyriasta. Ajatteluasteella on kolmas idea: valmiiden talojen vienti Syyriaan sodan runtelemille alueille. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat huikeat: viiden vuoden päästä syyrialaispakolainen johtaa 2 000 työntekijän rakennusfirmaa ja tekee isoja hankkeita. Koska yritysten talousasioiden hoito osoittautui alussa erittäin hankalaksi, hankki hän avukseen henkilön, joka hoitaa mm. verotukseen liittyviä asioita ja muita viranomaisasioita.
Vaan voi tätä byrokratiaa
Tällä hetkellä syyrialaisen yritys kuuluu vain käsityöläiskamariin, mutta yrityksen pitäisi kuulua myös kauppakamariin, sillä vuodesta 2015 alkaen pintakäsittelytyöt ovat kuuluneet kauppakamarien alaisuuteen. Tässä siis uusin haaste yrittäjälle eli hänen on selvitettävä kumpaan kamariin vaiko molempiin hänen kuuluisi kuulua. Viranomaisetkaan eivät tunnu tietävän mitä pitäisi tehdä.
Syyrialaisyrittäjä on ottanut tehtäväkseen myös muiden yrittäjien neuvomisen. Hän kertoo kuukausittain kokemuksiaan alkaville yrittäjille. Nämä tilaisuudet ovat tuoneet uusia asiakkaita ja tilauksia ja auttaneet verkostoitumisessa.
Yrittäjän taidonnäytteisiin voi tutustua Facebookissa (https://www.facebook.com/pages/category/Product-Service/Khalaf-Trockenbau-Renovierung-387261005079528/).
Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman rahoittaman Intact-hankkeen puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.
