Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija; Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja
Yksi Vilnassa pidetyn Train the Trainer (Kouluta kouluttajaa) –seminaarin (6.-7.5.2019) teemoista oli innovatiivisuus (innovativeness). Vain yritykset, joissa luovuus ja innovatiivisuus ovat osa organisaation toimintakulttuuria, pystyvät vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Yrityksellä, joka omaksuu muita toimijoita nopeammin uuden toimintatavan, vastaa asiakkaiden uusiin tai muuttuviin tarpeisiin ennen toisia yrittäjiä tai tunnistaa uuden materiaalin, menetelmän tai tuotteen mahdollisuudet omassa liiketoiminnassaan kilpailijoitaan nopeammin, on markkinoilla etulyöntiasema.
Turvajärjestelmiä ei voi vain ajaa alas
Innovatiivisuus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Ihmisellä on sisäänrakennettuna monia mekanismeja jotka estävät ja hillitsevät innovatiivista ajattelua ja ohjaavat toimintaamme konservatiiviseen, tuttuun, turvalliseksi koettuun ja muutosta vastustavaan suuntaan. Näiden mekanismien tunnistaminen on kynnys, jonka takana saattaa aueta luovan hulluuden ja innovatiivisuuden johtama polku menestykseen. Vaikeaksi asian tekee se, että mekanismit ovat osa ihmisen evoluution aikana kehittynyttä turvajärjestelmää, jonka tavoitteena on taata ensisijaisesti lajin ja yhteisön sekä toissijaisesti yksilön ja suvun hengissä säilyminen. Mekanismeja ei siis voi vain vaimentaa, ajaa alas ja sammuttaa, vaan on opittava tunnistamaan, milloin jonkin mekanismin antama hälytys on väärä, ja milloin taas on kysymys aidosta uhasta.
Avoin mieli ja ennakkoluulottomuus ympäristön puristuksessa
Innovatiivisuuden peruspiirteinä pidetään ennakkoluulottomuutta, avointa mieltä, kokeilunhalua ja uteliaisuutta. Näiden luonteenpiirteiden esiin pääsyä niin yksilön kuin organisaation tasolla hillitsevät vieraan ja uuden, totutusta poikkeavan pelko, muutosvastarinta ja sosiaalinen paine. Eri makrokulttuurisilla alueilla hillitsevät tekijät painottuvat eri tavoin. Pohjoisen ja läntisen pallonpuoliskon yksilöllisyyttä korostavissa yhteiskunnissa yksilölliset tekijät nousevat usein enemmän esille. Pelätään vieraan esineen tai ihmisen uhkaa itselle, uuden keksinnön vaikutusta omaan työllisyyteen tai muutosten vaikutusta omaan lähiympäristöön. Itäisen ja eteläisen pallonpuoliskon yhteisöllisyyttä korostavissa yhteisöissä pelätään enemmän kasvojen menetystä, jos uusi idea ei toimikaan, yhteisössä hankitun arvostuksen tai aseman menetystä tai muutoksen vaikutusta koko yhteisöön. Suomi on tässä seurassa sekä itää että länttä. Yksilölliset arvot painavat paljon, mutta myös kasvojen (=maineen) menettäminen muiden silmissä on vahvasti toimintaa ohjaava sanktio. Tämä näkyy esimerkiksi yleisen mielipiteen monia muita maita ankarammassa suhtautumisessa konkurssin tehneeseen yrittäjään.
Epävarmuus kuuluu yrittäjyyteen
Yrittäjyys sinänsä merkitsee epävarmuuden ja riskin hyväksymistä osana normaalia olotilaa. Innovatiivinen toimintatapa moninkertaistaa riskin ja epävarmuuden mutta myös mahdollisuudet. Innovaatio kun voidaan määritellä osaksi yksilön tai organisaation arvoja, mahdollisuudeksi, tiedoksi, vanhan tuhoamiseksi ja / tai uuden rakentamiseksi, vain muutamia listaten. Tuottaakseen menestyviä uusia innovaatioita innovointitoiminta edellyttää koulutusta, tutkimusta, tietämystä ja tieteen tekoa mutta myös rahoitusta, investointeja ja kykyä muuttaa uudet ideat ja keksinnöt kaupallisiksi ratkaisuiksi – tuotteiksi ja palveluiksi. Mutta edellä lueteltu ei vielä riitä muuttamaan yritystä innovatiiviseksi. Innovatiivisella yrityksellä ne arvot, jotka ovat innovaatioiden takana, ovat koko organisaation arvoja, eivät vain TKI-yksikön propellihattujen omituisuuksia. Arvoja, jotka kaikki organisaation jäsenet tunnustavat. Innovatiivisuus on organisaation kaikki prosessit kattava mielentila, joka ohjaa organisaation jäsenet ja koko organisaation tekemään liiketoimintaa uudella, toisenlaisella tavalla.
Luottamus avainasemassa
Jotta tämä onnistuisi, organisaation tulee olla kyvykäs, rohkea, ennakkoluuloton ja ketterä, jäseniään uudenlaiseen ajatteluun, luovuuteen ja toimintaan alati kannustava. Organisaation jäsenten tulee luottaa toisiinsa, itseensä ja siihen, mitä he ovat tekemässä. Heidän tulee olla ennakkoluulottomia ja kyetä hyväksymään paitsi erilaisia tapoja tehdä asioita, myös erilaiset ihmiset, erilaiset tavat ajatella ja hahmottaa maailmaa. Organisaation tulee, luodakseen ideoita ja tunnistaakseen niissä piilevät liiketoiminnan mahdollisuudet sekä hyödyntääkseen ne, olla yhtä aikaa sekä luova, analyyttinen että toteuttava. Tämä tarkoittaa sitä, että organisaatiossa tulee olla monipuolinen osaaminen ja erilaisia ihmisiä, jotka täydentävät toisiaan. Kyvyt ja taidot ovat etusijalla, eivät sellaiset ulkoiset ominaisuudet kuin ihonväri, etninen tausta, uskonto, sukupuoli tai vammaisuus. Yrityksen todelliset arvot ja todellinen innovointikyky näkyvät usein henkilökunnan monimuotoisuuden kautta. ABB, jonka maailmanlaajuisessa toiminnassa kyky innovoida ja reagoida tekniseen kehityksiin ja muihin muutoksiin on erittäin tärkeä, on kirjannut monimuotoisuuden yhdeksi konsernin maailmalaajuisista arvoista. ABB on nähnyt kysymyksen niin tärkeäksi liiketoimintansa kannalta, että se rahoittaa myös yhdessä toisen ruotsalaisen suuryrityksen, Spendrupin, kanssa Taalainmaan korkeakoulussa (Dalarnas Högskola) tutkimusta siitä, miten väkivaltaisia yhden asian ääriliikkeitä voidaan vastustaa (HBL 30.4.2019).
Organisaation virallinen arvomaailma ei kuitenkaan riitä. Yksikin muutosta vastustava, uutta ja tuntematonta pelkäävä tai ennakkoluuloja omaava ihminen pystyy pysäyttämään kehityksen omalla työpaikallaan. Samalla hän saattaa vaarantaa oman työpaikkansa ja tulevaisuutensa, vaikka tuntisikin olevansa turvassa. Turvassa ei ole kukaan meistä, mutta edelläkävijöinä pystymme vaikuttamaan tulevaisuuteemme.
Ellemme ole edelläkävijöitä, meitä viedään.
Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahaston Itämeren alueen ohjelman rahoittaman Inbets-hankkeen puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.
