Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija; Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja; Sanna Lindgren, projektityöntekijä
Inbets-projektimme puitteissa olemme keränneet sukupolvenvaihdosesimerkkejä Suomesta ja muut projektiin osallistuvat yliopistot ja korkeakoulut kukin omista maistaan. Tapauksia lukiessa ja analysoidessa kiinnittyy huomio muutamaan yksityiskohtaan, joista osa on kaikille tai ainakin monille maille yhteisiä, osa maakohtaisia. Yksi monille maille yhteinen piirre on perheen piiristä tulevan seuraajan löytymisen vaikeus.
Joko perillisiä ei ole, tai sitten perilliset eivät ole kiinnostuneita perheyrityksessä jatkamisesta.
Opiskelijoiden keskuudessa tehdyissä kyselyissä huomattava osa yrittäjyydestä kiinnostuneista oli kiinnostunut nimenomaan uuden startup-yrityksen perustamisesta, ei olemassa olevan yrityksen ruoriin astumisesta. Huomattava osa niistä opiskelijoista, joilla oli perheyritystaustaa, ei puolestaan ollut kiinnostunut yritystoiminnasta ollenkaan. Mielenkiintoista oli, että kiinnostus startup-yrittäjyyteen näyttää kasvavan huomattavasti kun, valmistumisesta on kulunut 5 vuotta. Kiinnostus yrityksen jatkamiseen kasvaa huomattavasti maltillisemmin. Kiinnostus vieraan yrityksen jatkamiseen laski 2011 tehdyssä kyselyssä, ja kiinnostus perheyrityksen jatkamiseen laski vuoden 2018 kyselyssä.
Koko maailmaa koskevassa yhteenvedossa tilanne on samansuuntainen. Vuonna 2018 tehdyssä kyselyssä vasta valmistuneista 9 % aikoi perustaa uuden yrityksen, 1,8 % jatkaa perheyritystä ja 0,7 % oli kiinnostunut vieraan yrityksen jatkamisesta. 5 vuotta valmistumisesta –ryhmästä 34,7 % oli kiinnostunut oman yrityksen perustamisesta, 2,1 % perheyrityksen jatkamisesta ja 2,2 % muun yrityksen jatkamisesta.
Selvästi perheyrityksessä jatkaminen ei kiinnosta. Kiinnostavuuden puutetta ei myöskään selitä perheyritystaustaisten vähäinen osuus otoksessa: 23,7 % vastaajista ilmoitti olevansa yrittäjäperheestä, jossa joko isä, äiti tai molemmat ovat yrittäjiä. Selittäviä tekijöitä täytyy hakea muualta.
GUESS2018 –raportissa esitetään havainto, jonka mukaan opiskelijan kaveripiirillä on huomattava merkitys yrittäjyyteen. Ryhmässä, jossa on yrittäjyydestä kiinnostuneita, on luonnollisesti helpompi ilmaista omakin aikomuksensa kuin ryhmässä, jossa yrittäjyyteen suhtaudutaan kielteisesti.
Hauki on siis edelleen kala.
Mutta kyllä tuo havainto myös mietityttää. Voisiko sama vaikuttaa laajemmassa perspektiivissä. Onko yhteiskunnassa, jossa asenne yrittäjyyteen ja perheyrityksiin jopa viranomaisia myöten on vähintäänkin epäilevä, henkisesti suurempi kynnys lähteä yrittäjäksi ja perheyrityksen jatkajaksi kuin yhteiskunnassa, jossa asenneilmapiiri yrittäjää kohtaan on myönteisempi.
Ilmeisesti on.
Keräsin muutamalta menneeltä vuosikymmeneltä tiedot yrittäjien määrästä, yritysten määrästä ja eduskunnan voimasuhteista. Vaikka tuloksiin on suhtauduttava tietyllä varauksella mm muuttuneiden tilastointikäytäntöjen takia, syntynyt kuva antaa ajattelemisen aihetta jokaiselle.
Mielenkiintoista, eikö totta. Ehkä ei kannata yrityksiä, yrittäjiä ja työttömyyttä kirota samassa lauseessa. Yritysten ja yrittäjien määrä kun kulkee käsi kädessä työllisyyden kanssa.
Toisen mielenkiintoisen havainnon on tehnyt englantilainen Dale Heywood, jonka mukaan huolimatta yhteiskunnan yhä kasvavasta tarpeesta saada jatkajia PK-sektorin yrityksiin Iso-Britannian yliopistojen ja korkeakoulujen koulutusohjelmat keskittyvät ennen kaikkea uusyrittäjien – siis startup-yrittäjien koulutukseen ja kannustamiseen. On uusyrityskeskuksia, startup-työpajoja ja markkinoidaan akateemista yrittäjyyttä.
Kuulostaa kovin tutulta.
Heywood esittääkin, että yrittäjyyskoulutuksissa tulisi käsitellä myös sukupolvenvaihdokseen ja yritystoiminnan jatkamiseen liittyviä kysymyksiä enemmän, kuin tänä päivänä tehdään. Ikään kuin vastauksena Heywoodille jotkut kirjoittajat muistuttavat, että myös uuden ja kokemattoman jatkajan käsiin siirtyvä putkifirma tai konepajayritys on omalla tavallaan startup, jonka yrittäjä tarvitsee samalla tavalla tukea ja vierellä kulkemista, kuin pelialan tyhjästä nyhjästy startup.
Tukijalta ja yrittäjältä vain vaaditaan kaikissa tapauksissa hieman erilaista osaamista ja kokemusta, erilaista kompetenssia.
Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahaston Itämeren alueen ohjelman rahoittaman Inbets-hankkeen puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.
