Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija; Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja; Sanna Lindgren, projektityöntekijä
Yrittäjäksikö?
Haluatko yrittäjäksi? Miksi? Kaipaatko elämääsi jännitystä? Vai halajatko rahaa, valtaa ja mainetta? Tai onko työkkärin väki vain työntämässä sinua pois tilastoista? Kenties olet yrittäjäsukua ja jo veren perintönä haluat olla oman itsesi herra, päättää mitä, missä ja milloin teet ja ottaa koko työsi tuoton itsellesi.
On motiivisi mikä tahansa, yrittäjäksi ei kannata ryhtyä suin päin. Jotta et joutuisi ojasta allikkoon, sinun kannattaa ennen lopullista päätöstä selvittää itsellesi ainakin seuraavat asiat:
Mitä teen?
Liikeidea on yksi yrityksen tärkeimpiä menestystekijöitä. Hyvä liikeidea voi nostaa yrityksen siivilleen jo alkumetreillä, huono katkaisee lähtökiidon jo ennen koneen käynnistymistä. Liikeidea voi perustua joko olemassa olevaan kysyntään (ongelmana kilpailu ja matkimisen riskit) tai totaalisti uuteen konseptiin (uusi tuote, uusi tapa tehdä asioita tai uusi markkinasegmentti), jolloin ongelmaksi voivat tulla uutuuteen liittyvät riskit.
Ilman liikeideaa ei yrityksestä kannata haaveilla.
Mitä osaan?
Yrityksen liikeidean täytyy perustua yrittäjän osaamiseen ja / tai kokemukseen. Mitä ainutlaatuisempaa, syvällisempää ja kestävämpää kokemus tai osaaminen on, sitä paremmat mahdollisuudet siihen perustuvalla liikeidealla on menestyä.
Esimerkki: Vakuutusyhtiöt ovat jo pitkään ulkoistaneet myyntiä omilta asiantuntijoiltaan erilaisille vakuutusedustajille ja asiamiehille, jotka toimivat useimmiten toiminiminä ja ovat hyvin usein vastavalmistuneita tai kokonaan toiselta alalta työttömiksi joutuneita. Toiminta ei tarvitse suuria investointeja eikä pysyvää toimipaikkaa, joten yrittäjäksi on helppo ryhtyä. Vaikka heillä pitäisi olla päämiehen kaikki tuki takanaan, monet ovat päätyneet nopeasti lopettamaan toimintansa koska heidän kokemuksensa ja osaamisensa ei ole ollut riittävää kohtaamaan kaikki vastaan tulevat tilanteet. Jotkut ovat joutuneet itsenäisinä yrittäjinä myös taloudelliseen vastuuseen puutteellisen osaamisen vuoksi tekemistään virheratkaisuista.
Miten teen?
Yritänkö yksin vai yhdessä? Etsinkö yhteistyökumppaneita (Alihankkijoita, päämiehiä, osakkaita…)? Vastaanko pelkästään jostakin osuudesta (esimerkiksi valmistuksesta tai myynnistä) vai otanko koko ketjun haltuuni? Perustanko oman yrityksen vai ryhdynkö trendikkääksi kevytyrittäjäksi?
Olenko valmis kantamaan yrittäjäriskin?
Yrittäjä vastaa itse paitsi omista, myös työntekijöidensä ja sopimusten rajoissa alihankkijoidensa ja palveluntoimittajiensa, kuten tilitoimiston, virheistä. Yrittäjällä voi toki olla oikeus saada korvauksia näistä, mutta yleensä se vaatii oikeuden päätöksen tai muun lainvoimaisen ratkaisun. Yrittäjäriskiin kuuluvat huonot tulokset ja tappiot. Itselleen yrittäjä saa tuloa vain, jos toiminta on voitollista ja kannattavaa. Lisäksi yrittäjäriskiin kuuluvat erilaiset maineriskit, jotka ovat korostuneet sosiaalisen median kaudella. Ei pidä väheksyä myöskään suuren yleisön ja oman lähipiirin suhtautumista yrittäjään ja yrittäjyyteen. Valitettavan suuri osa suomalaisista pitää yrityksiä ja yrittäjiä yhteiskunnan, luonnon ja kansalaisten vihollisina. Mielikuvissa on toki toimialakohtaisia eroja.
Esimerkki: Vaikka puhelinmyynnissä on sekä rehellisiä että täysin moraalittomia toimijoita, alan yritysten ja yrittäjien maine on yleisesti hyvin huono, ja jokainen puhelinmyyjä on ”kuka-soitti”-palveluissa yleensä merkitty statuksella ”älä vastaa”.
Mistä saan riittävän alkupääoman?
Jokainen yrittäjä tarvitsee pääomaa, jolla yritys käynnistyy. Vaikka osakeyhtiön vähimmäispääoma poistettiinkin, jo yksinomaan rekisteröintikulut voivat viedä yritysmuodosta riippuen parista sadasta eurosta viiteensataan euroon ja ylikin. Vakuutukset, vuokrat ja monet muut kulut alkavat juosta jo ennen kuin ensimmäistäkään euroa on tienattu, kone- ja laiteinvestoinneista puhumattakaan. Rahoitusyhtiöt ja vuokranantajat voivat vaatia takuuvuokria ja sähköliittymäkään, jos sellaisen joutuu hankkimaan, ei välttämättä irtoa ilman vakuutta tai erillistä liittymämaksua. Pääomaa siis tarvitaan, ja valitettavasti useimmiten paljon enemmän, kuin yrittäjä ensimmäisessä hahmotelmassaan on arvioinut.
Onko minusta yrittäjäksi?
Jos miettiessäsi vastauksia edellisiin kysymyksiin sinua alkoi yhtään epäilyttää, kannattaa tämä kysymys ottaa vakavasti. Kaikista ei ole yrittäjiksi. Se on tosiasia, joka pitää ymmärtää ja hyväksyä, ellei halua sysätä liikkeelle suurta henkilökohtaista tragediaa, joka väistämättä heijastuu kaikkiin lähimmäisiin.
Katsotaanpa vielä kerran…
Kun olet vastannut näihin kysymyksiin, voit laatia ensimmäisen version liiketoimintasuunnitelmastasi. Liiketoimintasuunnitelmaa laatiessasi sinun kannattaa unohtaa kaikki hienot sanahelinät, joita ehkä olet yrittäjyyskursseilla ja muussa koulutuksessa oppinut, ja käyttää kieltä ja termejä, jotka itse ymmärrät. Silloin asiat kirkastuvat sinulle paremmin, ja todennäköisyys sille, että ne, joiden kanssa keskustelet asiasta, ymmärtävät, mitä tarkoitat, kasvaa. Malleja ja pohjia liiketoimintasuunnitelman tekoon löytyy esimerkiksi seuraavilta sivustoilta:
- https://www.yritysespoo.fi/liiketoimintasuunnitelmapohja-ja-laskelmat/
- https://www.nordea.fi/yritysasiakkaat/yrityksesi/yrityksen-perustaminen/lataa-valmiit-pohjat.html
- https://turkubusinessregion.com/palvelut/alkavan-yrittajan-palvelut/perustamisneuvonta/miten-laadin-liiketoimintasuunnitelman/
- Seppo Hoffrenin opas ja linkit lomakkeisiin
- https://www.onnistuyrittajana.fi/business-model-canvas-ohjeet
Pari varoituksen sanaa on paikallaan: Ensinnäkin, emme vastaa edellä olevista linkeistä ja niiden toimivuudesta. Internetin syövereistä löytyy lisäksi paljon täytettäviä verkkolomakkeita joiden ylläpitäjien tavoitteista ja taustoista ei ole varmuutta. Joukossa on varmasti vilpittömiä yrittäjyyden edustajia mutta myös tahoja, jotka yrittävät kaapata hyviä liikeideoita tai rahastaa palvelulla, johon alkava yrittäjä tulee huomaamattaan sitoutuneeksi. Yrittäjällä kun ei ole mitään kuluttajansuojaa.
Kun olet saanut valmiiksi ensimmäisen version, voit käydä sitä läpi kokeneemman yrittäjän, tilintarkastajan tai vaikkapa kohderyhmääsi kuuluvien potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Kuuntele palautteet herkällä korvalla ja ole valmis muokkaamaan ajatuksiasi. Muista, että lopullinenkaan versio ei saa olla kiveen kirjoitettu, vaan jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti niin suunnitelmaa, kuin sen näkyvää toteutusta, yrityksesi toimintaa, tulee parantaa aina, kun siihen tulee syytä tai tarvetta.
Toivotamme Sinulle menestystä yrittämisessäsi.
Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahaston Itämeren alueen ohjelman rahoittaman Inbets-hankkeen puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.
