Sanna Lindgren, projektityöntekijä; Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija; Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja
Ilmastonmuutoksesta on puhuttu jo vuosia. On väläytetty erilaisia skenaarioita ja puhuttu siitä, että jottan tarttis tehrä, ja siitäkin, että mitä. Muutosta on tapahtunut, mutta toivottoman hitaasti. Joku mahdollisesti vieläkin ajattelee, että onhan meillä aikaa.
Maapallo lämpenee
Maailman ilmatieteen järjestön verkkosivun 8.7.2020 julkaistussa artikkelissa kerrotaan, että on 70 % todennäköisyydellä yksi tai useampi kuukausi seuraavien viiden vuoden aikana maapallolla on vähintään 1,5 °C lämpimämpi kuin tasot ennen teollistumista. Lisäksi maapallon vuotuinen keskilämpötila on todennäköisesti yli 1 °C esiteollista aikaa lämpimämpi seuraavien viiden vuoden aikana ja 20 % todennäköisyydellä jokin seuraavista viidestä vuodesta on jopa 1,5 °C lämpimämpi.
IPCC:n skenaarioiden mukaan maapallon vuotuisen keskilämpötilan noustessa yli 1,5 °C astetta esiteollista aikaa korkeammaksi, vaikutukset ekosysteemiin ovat suuret. IPCC:n skenaariossa väliaikainenkin nousu yli 1,5 asteen aiheuttaa niin väliaikaista kuin peruuttamatontakin vahinkoa luonnolle. Sään ääri-ilmiöt lisääntyvät, kuumuuden aiheuttamat terveyshaitat lisääntyvät ja maatalouden ja kalastuksen harjoittaminen vaikeutuu.
Vaikutukset ovat peruuttamattomia, mutta myös arvaamattomia.
Koralliriuttojen tuhoutuminen, lajien sukupuutto, jäätiköiden sulaminen ja tulvien lisääntyminen ovat peruuttamattomia vaikutuksia jo siinä vaiheessa, kun keskilämpötila nousee väliaikaisesti yli 1,5 astetta. Ilmatieteen järjestön raportin mukaan tätä kaikkea tulee hyvin todennäköisesti tapahtumaan jo seuraavan viiden vuoden aikana (Lähde: Ilmasto-opas). EU:n vihreän kehityksen ohjelman päätavoite on, että EU saavuttaa nollatason kasvihuonekaasujen nettopäästöissä.
Vuosi 2050 tuntuu kaukaiselta siihen nähden, mitä Maailman ilmatieteen järjestön skenaariot ennustavat.
Keväällä alkanut korona-aalto aiheutti ongelmia ihmisille ympäri maailman. Suomessa tilanne on tällä hetkellä vakaa ja rauhallinen ja kireimmistä rajoituksista olemme jo päässeet, mutta muualta maailmasta saamme lukea päivittäin synkkiä uutisia ja lukemia uusien tartuntojen ja sitä kautta kuolemantapausten määristä. Ylen uutisten verkkosivuilla 9.4.2020 julkaisemassa uutisessa ”Köyhyys maailmassa uhkaa kasvaa rajusti koronaviruksen takia – kymmenien vuosien hyvä kehitys katoamassa.” kerrotaan, että ensimmäistä kertaa 30 vuoteen köyhyys lisääntyy maailmassa.
Myös ilmastonmuutoksella on vaikutusta köyhyyden lisääntymiseen. Köyhissä maissa, jossa ihmiset ovat riippuvaisia luonnosta ja niiden antimista on vähemmän mahdollisuuksia toimia ilmastonmuutoksen aiheuttamien haasteiden keskellä. Ilmastonmuutoksen torjunta ei vaikuta pelkästään luontoon ja sen monimuotoisuuteen vaan sillä on monia välillisiä vaikutuksia, mahdollisesti sellaisiakin, joita emme ole vielä tulleet ajatelleeksikaan.
Tutkijat varoittavat, ettei monille kohtalokkaaksi osoittautunut Korona -kriisi jää viimeiseksi. Vastaavia kriisejä on odotettavissa esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Suomen Kuvalehden verkkosivujen artikkelissa 26.6.2020, joka käsittelee tämän vuoden helleaaltoja Siperiassa, mainitaan, miten Siperian ikirouta sulaessaan päästää huimat määrät metaania ja hiilidioksidia ilmakehään. Metaani toimii hiilidioksidin tavoin kasvihuoneilmiötä kiihdyttävänä.
Hyytävä uhkakuva
Kasvihuonekaasujen lisäksi tutkijat väittävät, että jäätikössä piilee ehkä vielä välittömämpi vaara, sillä ikivanhat routakerrostumat kätkevät sisäänsä viruksia ja bakteereita, joita vastaan meillä ihmisillä ei ole vastustuskykyä. Seuraava ”Korona” voikin eläimen sijasta tarttua ihmiseen Siperian sulaneesta ikiroudasta. Lehtiartikkelin mukaan, jo vuonna 2016 ikiroudasta vapautuneet bakteerit aiheuttivat 2000 poron kuoleman ja lähes sata ihmistä vaati sairaalahoitoa. Kyseisen bakteeritartunnan vuoksi kuoli yksi lapsi.
Miltä tulevaisuutemme näyttää, jos emme kääri hihoja ja ala keskustelun sijasta toimia? Mitä sanoo ihminen, joka on syntynyt kahden sukupolven päähän, keskelle ilmastokatastrofia, kun se saa tietää, että hänen isovanhempansa olisivat voineet estää tai edes lieventää pahimpien skenaarioiden toteutumisen. Tuskin hän iloitsee siitä, että hänen isovanhempansa saivat elää keskellä tavaramerta, kuluttaa ja kiistellä, pitäisikö ilmastonmuutoksen suhteen kenties tehdä jotain. Koska me emme pysty lopettamaan kuluttamista heti, meidän on alettava toimimaan entistä vastuullisemmin ja harkitummin tästä päivästä lähtien. Kuten Albert Einstein asian joskus ilmaisi: ”Olemme luoneet nykyisen maailman ajattelullamme, joten emme voi muuttaa sitä ilman, että muutamme ajattelutapaamme.”
Vastuu on paitsi kuluttajilla, myös yrityksillä.
Suuri vastuu ympäristöystävällisemmän kulutuksen mahdollistamisessa on, omien valintojemme lisäksi, yrityksillä. Yrityksiltä osataan jo vaatia ympäristötoimia ja vastuullisuutta. Finnwatchin 2019 Taloustutkimuksella teettämä tutkimus kertoo, että 65 % suomalaisista haluaa muuttaa omia kulutustottumuksiaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. 74 prosenttia suomalaisista peräänkuuluttaa yrityksiltä ilmastotoimia ja valitsee mieluummin uusiutuvalla kuin fossiilisella energialla tuotettuja tuotteita. Jotta voisimme kuluttaa ympäristöystävällisemmin, pitäisi meidän löytää tietoa ja luottaa siihen tietoon, jota yritys meille kertoo. Vastuullisuudesta toiminnasta yrityksessä kertoo myös vastuullinen taloudenhoito. Aggressiivinen – vaikka tosin laillinen – verosuunnittelu aiheuttaa Suomelle yhteisöverotulon menetyksiä noin 10 – 31 % kerrotaan Finnwatchin verkkosivujen artikkelissa. Toisaalta voisi olla mielenkiintoista tietää, paljonko verotulojen menetyksiä koituisi, jos verosuunnittelu kokonaan kiellettäisiin ja yritykset sen seurauksena pakenisivat ulkomaille… Kolikolla on aina myös kääntöpuolensa.
Yritysvastuu jakautuu kolmeen pääkomponenttiin; taloudelliseen vastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja ympäristövastuuseen. Yrityksen taloudellinen vastuu on yksinkertaisimmillaan tyydyttää omistajien ja muiden sidosryhmien tarpeet ja pyrkiä tuottamaan riittävästi voittoa, joka on myös edellytys uusille sijoituksille ja investoinneille. Riittävällä voitolla voidaan vaikuttaa myös sosiaalisen ja ympäristövastuun ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Taloudellisesti vastuullinen yritys pystyy hoitamaan taloudelliset velvoitteensa, kuten velkojen ja verojen oikea-aikaisen ja -määräisen maksun.
Ympäristövastuu ei tarkoita pelkästään sitä, että yritys tunnistaa omat ympäristövaikutuksensa ja noudattaa lainsäädäntöä. Vastuullinen yritys myös kehittää toimintansa ympäristövaikutuksiin liittyviä tekijöitä jatkuvasti. Kun yritys panostaa ympäristöä säästävään toimintaan, se kehittää myös taloudellisuutta. Yleensä prosessien tehostaminen, energian säästäminen ja resurssitehokkuus säästävät ympäristön lisäksi rahaa.
Sosiaalinen vastuu käsittää kaikki ne yrityksen toiminnat, joilla on vaikutusta eri ihmisryhmille ja yhteisöille. Sosiaalista vastuuta ovat esimerkiksi henkilöstöön panostaminen, työhyvinvointi ja asiakkaiden vastuullinen huomioiminen. Vastuullinen yritys on perillä eri alihankkijoidensa tuotantoketjuista ja vaatii, että myös alihankkijat toimivat vastuullisesti. Lisäksi sosiaaliseen vastuuseen sisältyy toiminta, joka liittyy paikallisiin asukkaisiin sekä eri kansalaisjärjestöihin. (www.ek.fi)
Vastuullista raportointia?
Vastuullisuusraportointi on tullut velvoittavaksi vuoden 2016 lopulla. Raportointivelvoite koskee suuria ja yleisen edun kannalta merkittäviä yhtiöitä. Suurella yhtiöllä tarkoitetaan yhtiöitä, joissa työskentelee yli 500 henkeä ja liikevaihto on yli 40 miljoonaa tai tase 20 miljoonaa euroa. Velvoittava lainsäädäntö on kuitenkin joustava ja yritykset voivat antaa selvityksen erillisenä selvityksenä tai raporttina, joka perustuu kansainväliseen raportointikehykseen.
Vastuullisuusraportointi perustuu Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG) ja Global Reporting Initiative -säätiön standardeihin (GRI). Pk-yrityksiltä varsinaista raportointia ei vaadita.
Mikään ei kuitenkaan estä yritystä tuomasta esiin yrityksen toiminnan kannalta tärkeitä seikkoja, joiden kohdalla yritys voi osoittaa ja kehittää vastuullisuuttaan.
PK-yritysten toiminta Suomessa on taloudellisesti merkittävää ja siksi myös yritysten läpinäkyvä ja vastuullinen toiminta on tärkeää. Suomen yrittäjien mukaan yli puolet yritysten liikevaihdosta Suomessa syntyy PK-yrityksissä. Bruttokansantuotteesta PK-yritysten osuus on hieman yli 40 %. Miten PK-yritykset voisivat kehittää, hallita ja tuoda esiin omaa vastuullista toimintaansa?
”Jos et tiedä missä olet, et voi päättää, minne menet.”
Yrityksen kannattaa tutustua GRI-standardeihin ja SDG:n teemoihin ja miettiä, mitkä osa-alueet istuvat juuri kyseisen yrityksen toimintaan. Ei ole tarkoitus, että yritys pyrkisi kaikin tavoin toteuttamaan jokaisen GRI-standardin kohdan ja osa-alueen. Silloin työsarka olisi liian suuri, eikä se kannustaisi yrityksiä tarttumaan toimeen. Yrityksen ei siis kannata väkisin yrittää toteuttaa sellaisia kestävän kehityksen tavoitteita, jotka eivät suoranaisesti koske yrityksen toimialaa. Vastuullisen toiminnan arviointi PK-yrityksissä tukee ja auttaa kehittämään yrityksen toimintaa.
Tulevaisuudessa parhaiten menestyvät yritykset, jotka kykenevät toimimaan vastuullisesti; yritykset, jotka ovat muuntautumiskykyisiä ja tilanteiden muuttuessa pystyvät silti tarjoamaan luotettavia ja kestäviä tuotteita ja palveluita kuluttajille. Vastuullisuuden tuominen näkyväksi osaksi yrityksen toimintaa on yritykselle kannattavaa, koska asiakkaat ovat entistä tiedostavampia ja osaavat vaatia yrityksiltä vastuullisuutta. Yritysten vastuullisella toiminnalla on myös suurempi vaikutus kuin yksittäisellä kuluttajalla, sillä yrityksen vastuullinen toiminta vaikuttaa niin asiakkaisiin kuin yrityksen yhteistyökumppaneihin.
Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin Erasmus + -ohjelman rahoittaman WWW&CE -hankkeen puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.
