Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija; Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja
”Kiitos siitä, että saimme tulla mukaan” oli KAforHR – hankkeessa mukana olleiden yrityspartnerien yhteinen viesti hankkeen päätöskonferenssissa, joka oli alun perin määrä pitää Hampurissa 11.1.2022. Euroopassa vallitsevan koronatilanteen vuoksi konferenssi muutettiin verkkokokoukseksi. Tilaisuuteen, jossa esiteltiin hankkeen tuloksia, osallistui 93 henkilöä kymmenestä maasta.
31.1.2022 päättyvän Knowledge Alliance for Human Resources and Organizational Development (KAforHR) – hankkeen tarkoituksena on koota PK-yritysten digitalisaatiota, innovaatiotoimintaa, HR-toimintoja ja organisaatioiden kehittämistä koskeva tietämys yhteisen osaamiskeskittymän alle. Hankkeessa kehitettiin koulutusohjelmia, joiden kohderyhmänä olivat PK-yritykset, yrittäjät ja yritysten nykyinen ja potentiaalinen tuleva henkilöstö. Koulutusten tavoitteena oli yritysten digitalisaatioon, innovaatioihin ja henkilöstön viihtyvyyteen ja hyvinvointiin liittyvän kyvykkyyden lisääminen. Kantavana ajatuksena hankkeen taustalla oli, että panostamalla henkilöstön osaamiseen, viihtyvyyteen ja hyvinvointiin yritykset pystyisivät houkuttelemaan itselleen elintärkeätä innovatiivista, kehittämiseen orientoitunutta ja yrittäjähenkistä henkilökuntaa palvelukseensa.
Hankkeen aikana kehitettiin ja testattiin sekä ammatillisen koulutukseen (EQF 4 ja 5) että korkea-asteelle (EQF 6) suunnattuja kursseja ja kokonaisia koulutusohjelmia.
Tyypillistä koulutuksen kehittämiselle niin tässä kuin muissakin Baltic Sea Academyn ja Hanse Parlamentin vetämissä hankkeissa on ollut, että kehitys, testaus, arviointi ja jatkokehitys on tehty yhdessä. Jokainen projektipartneri on osallistunut projektiin monessa vaiheessa. Ensin opetussuunnitelmien laatimisessa, sitten testaamisessa ja arvioinnissa ja lopullisten opetussuunnitelmien ja käsikirjojen laatimisessa ja hyväksymisessä. Lisäksi kaikki osallistuvat Train the Trainer -vaiheeseen eli kouluttajien koulutukseen sekä kouluttajina että koulutettavina. Näin saadaan jokaisen kokemukset ja tieto levitettyä koko hankkeen piiriin.
Kyky tehdä yhteistyötä monikansallisessa ja monikulttuurisessa työryhmässä, monella kielellä, ja kyky hyväksyä se, että opetuksesta ja oppimisesta on monia erilaisia näkemyksiä, joista yksikään ei ole ainoa totuus, on välttämätön ominaisuus nykyaikaiseen opetuksen kehittämiseen osallistuville opettajille ja tutkijoille.
Tiiviistä yhteistyöstä huolimatta jokaisella partnerilla oli hankkeessa omat erityistehtävänsä, joista kyseinen partneri kantoi päävastuun. Satakunnan ammattikorkeakoulun päävastuulla oli kehitettyjen koulutusten ja suoritettujen testausten arviointi ja jatkokehitysehdotusten esittäminen. Lisäksi hoidimme opetuksen toteutuksen suomenkielisessä PK-yritysten digitalisaatio ja HR-koulutusohjelman testauksessa, jossa päävastuu testauksen suorittamisessa oli Suomen Itämeri-Instituutilla.
PK-yritysten innovatiivisuuden kehittäminen ja edistäminen vaatii muutoksia yritysten johtamiskulttuureihin, ajattelutapoihin, työnantajan ja työntekijöiden välisiin suhteisiin ja eri tasoilla esiintyviin arvostuksiin ja ennakkoluuloihin, sanoi tohtori Max Hogeforster avauksessaan. Alec Frevel jatkoi samaa teemaa ja totesi, että muutospaineita kohdistuu myös opettamisen ja oppimisen suuntaan. Hän korosti erityisesti tekemällä oppimisen merkitystä opiskelijalle ja esitti, että oppimisen tehokkuus on pienimmillään, jos oppiminen perustuu pelkkään lukemiseen, ja tehokkaimmillaan, kun oppiminen perustuu tekemiseen.
Näkemys saattaa kuitenkin antaa liian yksinkertaistetun kuvan oppimisesta, jos emme ota huomioon eri ihmisten erilaisia oppimistyylejä.
Yksi oppii parhaiten lukemalla, toinen kuulemalla, kolmas näkemällä jne. Monen kohdalla oppimista parantaa menetelmien yhdisteleminen. Yleistä on, että lukemalla, kuulemalla tai näkemällä oppivan oppimista tehostaa muistiinpanojen tekeminen, toisin sanoen, luetun, kuullun tai nähdyn mieleen painaminen sekä näkö- tai kuulohavainnon että motorisen aistimuksen kautta.
Toinen oppimisessa huomioon otettava seikka on itse opittava asia. Teoreettisissa aineissa kirjoihin säilötyllä tutkimukseen ja kokemukseen perustuvalla tiedolla on suuri merkitys. Käytännön aineissa taas korostuu omakohtainen kokemus ja monesti myös motoriset taidot, vaikka teorialla on toki käytännössäkin roolinsa: Sen perusteella tiedämme, mitä pitäisi tapahtua tai tehdä, ja miksi.
Joissakin kehitetyistä kursseista käytettiin KAIN-menetelmää, jonka yhtenä kantavana osana on tekemällä oppiminen: Opiskelija menee aloitusworkshopin jälkeen työpaikalle, jossa hän työpaikkaohjaajien ja/tai oppilaitokselta tulevan ohjaajan tukemana tekee ennalta sovitun projektin tai sen osan. KAIN-menetelmää käyttävä koulutus päättyy reflektiovaiheeseen, jossa opiskelijat esittelevät toisilleen projektinsa, ja sen, mitä ovat niiden aikana oppineet.
Vaikka menetelmä saattaakin vaikuttaa yksinäiseltä puurtamiselta, yhteisöllisyys, joka syntyy opiskelijoiden ja ohjaajien välille workshopin aikana ja vahvistuu niin projektin aikana kuin reflektiovaiheessa, on olennainen osa KAINia.
Tämä tuli esille myös koulutuksia testattaessa. Kun aloittavat workshopit ja päättävät reflektiovaiheet sekä suurelta osin myös työssäoppimisvaiheen aikana annettava tuki jouduttiin siirtämään verkkoon tai muuten etämoodiin, opiskelijoiden kommenteissa ymmärrettiin kyllä tilanne, mutta kaivattiin normaaleja workshoppeja ja niiden aikana syntyvää yhteisöllisyyttä, kokemusten ja osaamisen jakamista kasvokkain, ja yhdessä tekemistä.
Yhdessä opiskelua luentojen ja yhteisten harjoitusten muodossa kaipasivat kommenteissaan myös kehitetyn kaksoistutkinnon testaukseen osallistuneet opiskelijat, vaikka kehitettyihin koulutusohjelmiin ja kursseille osallistuneiden opiskelijoiden arvioinnit kurssien onnistumisesta pääosin asettuivat hyvän ja erinomaisen välimaastoon.
Ohjelmaan osallistuneet yritykset totesivat saaneensa ohjelman puitteissa apua toimintojensa digitalisoimiseen, uusien strategioiden hiomiseen ja henkilöstön kehittämiseen, jopa enemmän, kuin mitä olivat osanneet odottaa ja uskaltaneet toivoa. KAforHR -hankkeessa kohdeyrityksiä otettiin mukaan myös partnereiksi. Tästä saadut kokemukset olivat hyviä sekä yritysten, opiskelijoiden että hankkeeseen osallistuneiden korkeakoulujen ja muiden toimijoiden mielestä, joten on syytä toivoa, että tämä käytäntö jatkuu tulevissakin hankkeissa. Yritysten ja yrittäjien mukana tuleva tieto käytännön yritysmaailmasta täydentää esimerkiksi korkeakoulujen isoa kuvaa PK-sektorin tilanteesta.
Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman rahoittaman KA4HR-hankkeen puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.
