Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija; Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja
Korona, sehän on se peli, jossa on neliönmuotoinen lauta, jonka joka kulmassa on tasku, johon pelaajat yrittävät upottaa omia tai vastustajan nappuloita, pelimuodosta riippuen. Voittaja on se, jolla joko jää viimeksi nappuloita laudalle, tai joka ensiksi saa omansa pois, jälleen pelimuodosta riippuen. Niin, tiedän kyllä, että pelille on olemassa ihan virallisetkin säännöt, mutta silloin, kun sitä alle kymmenen ikäisenä nassikkana pelasin itse tehdyllä laudalla, nappuloilla ja kepeillä, ei ollut internettiä, josta olisi voinut tarkistaa, kenen versio on oikea. Kirjastokin oli kuuden kilometrin päässä ja auki vain tiettyinä aikoina. Puhutaan siis 1960- ja 70-lukujen taitteesta.
Nykyisin koronapelillä voidaan tarkoittaa muutakin, esimerkiksi COVID-19 taudin ja sitä ehkäisemään tarkoitettujen toimenpiteiden ja rajoitusten vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan tai yritysmaailmaan. Tässä artikkelissa panemme ruksin jälkimmäiseen ruutuun.
Suomen tilintarkastajat Ry on tilintarkastajabarometrin 2021 tulosten perusteella päätellyt, että vuosi 2020 ei kohdellut yrityksiä ja toimialoja tasapuolisesti. Kahta ensimmäistä kuukautta lukuun ottamatta kaikkea toimintaa rajoittanut pandemia kuritti erityisesti niitä toimialoja ja yrityksiä, joihin koronarajoitukset osuivat.
Yritysten tilaa on uusimmassa tilintarkastajabarometrissa peilattu vertaamalla päättynyttä tilikautta yritysten näkymiin seuraavien 12 kuukauden aikana. Barometri perustuu tilintarkastajien arvioihin asiakasyritysten taloudellisesta tilanteesta ja liikevaihdon, investointien ja henkilöstömäärän kehityksestä sekä yrityksen ja toimialan yleisistä näkymistä.
Erityisesti majoitus- ja ravitsemusliikkeiden sekä taide-, viihde- ja virkistysalojen yritysten liikevaihto näyttää jääneen edellisvuoden alle, monilla reilustikin, mikä heijastuu väistämättä myös tulokseen, vaikka kuluja olisikin pystytty sopeuttamaan. Tukku- ja vähittäiskaupassa sekä rakennusalalla liikevaihto kasvoi, mikä ei välttämättä heijastu samassa suhteessa tuloksiin koronatoimien aiheuttaman ylimääräisen kustannusrasituksen vuoksi. Investoinnit puolestaan pienenivät kaikilla toimialoilla, samoin rekrytoinnit sosiaali- ja terveyspalveluja lukuun ottamatta.
Tulevien 12 kuukauden aikana investointien arvellaan olevan edelleen jäissä. Muutenkin vuoden 2021 nähdään olevan arvoitus. Liikevaihtojen oletetaan kehittyvän positiivisesti, ja etenkin informaatioteknologian, informaatiopalvelujen ja viestinnän toimialoilla odotetaan kasvua. Muillakin aloilla kuluvan vuoden kehityksen ennustetaan olevan pääasiassa positiivinen mutta on pidettävä mielessä, että toiminnan jatkuvuus on edelleen vaarassa etenkin majoitus- ja ravitsemisalan, taiteiden ja viihteen, teollisuuden sekä rakennusalan yrityksissä. Työtilaisuuksien ja tilausten määrä olisi saatava nousemaan ja lisäksi tulisi löytää ratkaisuja resurssipulaan ja ulkomaisen työvoiman saatavuuteen.
Koronapandemian tilanne, rokotusten eteneminen, tukipakettien kohdentuminen ja yritysten varsinaisen liiketoiminnan elpyminen ovat tekijöitä, jotka ratkaisevat vuoden 2021 suunnan.
Kun tilintarkastajia pyydettiin arvioimaan toiminnan jatkuvuutta ja jatkuvuuden vaarantumiseen liittyviä tekijöitä, yleisesti eniten uhkaavaksi koettiin yleisen taloustilanteen heikkeneminen ja rahoitukseen liittyvät ongelmat (rahoituksen riittävyys ja kassavaje).
Aineistossa oli kuitenkin erotettavissa kaksi selvästi muista poikkeavaa toimialaa. Majoitus- ja ravitsemustoiminnassa suurimmaksi uhkaavaksi tekijäksi koettiin koronarajoitukset (90 %) ja toiseksi suurimmaksi nousivat rahoitukseen liittyvät tekijät eli rahoitus ja kassavaje (yhteensä 86 %). Sosiaali- ja terveyspuolella puolestaan valtaosa vastaajista ei nähnyt asiakkaillaan jatkuvuuteen liittyviä uhkia, ja jos jotakin oli, ne liittyivät yleisen taloustilanteen heikkenemiseen (21 %) ja rahoitukseen (17 %)
Koronatukien merkitys arvioitiin suurimmaksi majoitus ja ravitsemustoiminnalle (melko tärkeä tai erittäin tärkeä 75 %) ja taide-, viihde- ja virkistyssektorille (melko- tai erittäin tärkeä 56 %). Vähiten merkitystä koronatuella oli finanssi- ja rahoitussektorille ja kiinteistöalalle.
Tilintarkastajabarometri
Suomalaiset tilintarkastajat tarkastavat vuosittain yli 100 000 yrityksen taloustiedot. Barometri toteutetaan jäsenkyselynä Suomen Tilintarkastajat ry:n tilintarkastajajäsenille, jotka edustavat noin 90 % kaikista tilintarkastajista.
Kyselyyn vastanneista tilintarkastajista 40 % työskenteli ”Big 4” – ryhmässä eli neljän suurimman tilintarkastustoimiston palveluksessa, 19 % muissa toimistoissa ja 41 % yksin. Vastaajien asiakasrakennetta ei raportissa tuotu esille, mutta taustaorganisaatioista voi päätellä, että vastaukset saattavat painottua hieman keskimääräistä isompien yritysten tilanteeseen.
Vuoden 2020 tilintarkastajabarometrikyselyn toteutti Aula Research Oy Suomen Tilintarkastajat ry:n toimeksiannosta 12.11.–8.12.2020 välisenä aikana. Otos kerättiin yhdistyksen tilintarkastajajäsenille sähköpostitse lähetetyllä henkilökohtaisella kyselykutsulla sekä puhelinhaastatteluin. Kyselykutsu lähetettiin 1198 jäsenelle. Kyselyyn vastasi yhteensä 307 jäsentä. Vastausprosentti oli 25,6 % .
Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin Interreg BSR -ohjelman rahoittaman Inbets-hankkeen puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.
