Gretat Yhdysvalloissa

Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija; Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja

Lentää se tämäkin, kun vauhtiin pääsee. Kuva by GREGOR from Pixabay

Viime viikkojen aikana paljon julkisuutta on saanut täysi-ikäisyyden rajapyykkiä vasta lähestyvä Greta Thunberg. Hänen ilmastonmuutosta vastustava ja muutoksia vaativa kampanjansa on saanut paljon julkisuutta jo aikaisemmin, mutta Gretan matkaaminen poikki Atlantin New Yorkissa pidettävään ilmastokonferenssiin purjeveneellä – ilmastoa säästääkseen – on ollut todellinen julkisuusmagneetti. Purjevene, jolla Greta matkasi, ei liene julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ollut tavallinen jokamiesluokan paatti, vaan hiilikuiturunkoinen, huippunopea ja erityisvarusteltu kilpavene. Ja edelleen samojen lähteiden mukaan venettä takaisin purjehtimaan lienee lennätetty kahden hengen vaihtomiehistö. Ilmeisesti niin tulomatkan miehistö kuin Gretakin vanhempineen ja avustajineen, monikymmenpäisestä journalisti-joukosta puhumattakaan, lentävät takaisin Eurooppaan. Gretaa ja tulomatkan miehistöä lukuunottamatta kaikki lienevät lentäneet myös tulomatkan.

Se ilmastoviestistä sitten, ainakin jos tarkoitus oli julistaa lentämisen vahingollisuutta.

Jumalainen… Kuva by skeeze from Pixabay

Mutta koko mediamylläkkä tuo mieleen toisen Gretan, joka liki sata vuotta ennen Thunbergia matkusti myös Yhdysvaltoihin. Laivalla, koska lentäminen oli vasta tulossa koko kansan matkustusmuodoksi. Gretoja saattoi matkustaa luonnollisesti satoja tai tuhansia, kyseessähän on varsin suosittu germaaninen nimi, mutta se, jota ajattelemme, oli nimeltään Greta Lovisa Gustafsson, joka myöhemmin tuli tunnetuksi Greta Garbona.

Miksi juuri hän?

Atte Kaleva, väitöskirjaa tekevä tutkija, poliitikko ja entinen panttivanki, on twiiteissään ja haastatteluissaan ollut huolissaan nuoren tytön saamasta julkisuudesta ja sen vaikutuksesta tyttöön. Maisteri Kalevan luulisi tietävän, mitä puhuu. Myös silloin, kun on kyse julkisuudesta. Hänen ulostulonsa kuitenkin tyrmättiin ja häntä syytettiin muiden muassa sovinismista. Kysyttiin, eivätkö nuoret, ja erityisesti nuori ja kaunis tyttö, muka saisi ajaa hyviä asioita julkisesti . Emme usko, että Kalevan ulostulossa on kyse siitä. Uskomme, että vastuuntuntoinen poliitikko ja tutkija halusi varoittaa julkisuuden kääntöpuolesta.

Julkisuus – niin kuin vallankumouskin – syö aina omat lapsensa.

Greta Garbo on tästä oiva esimerkki. Laivailtuaan suomalaisen ohjaaja Mauritz Stillerin kanssa yli Atlantin ja junailtuaan poikki mantereen hän päätyi Hollywoodiin. Elokuvateollisuuden pääkaupungissa Greta Garbo saavutti menestystä ensin mykkäelokuvien ja myöhemmin äänielokuvien tähtenä ja tunnettiin lopulta ”Jumalaisena Garbona”. Garbo koki kuitenkin menestyksen tuoman julkisuuden niin raskaana, että vetäytyi näyttämöiltä ja julkisuudesta kokonaan ja lopullisesti saatuaan tyrmäävät arvostelut roolisuorituksestaan elokuvassa ”Kaksoset”. Neiti Gustafsson, alias Garbo, oli tuolloin 36-vuotias.

Erityisyys on sekä lahja että taakka.

Greta Garbo oli erityinen. Näyttelijänä, naisena ja ihmisenä. Se ei pelastanut häntä julkisuuden kiroilta. Greta Thunbergista on sanottu, että hän on erityisnuori. Nykyajan poliittisesti korrektissa kielenkäytössä sillä yleensä tarkoitetaan neurologista tai geneettistä poikkeamaa, jonka johdosta lapsi tai nuori ”ei ole kuin muut”. Kukapa olisi? Neiti Thunbergin kohdalla on kuiskailtu aspergerin syndroomasta. Jos näin on, kyseessä ei voi olla kovin vaikea-asteinen oireyhtymä, siksi hyvin hän selviää sosiaalisista tilanteista ja esimerkiksi toimittajien kohtaamisesta.

Asperger-oireyhtymään liittyy toisinaan kyky paneutua syvälle johonkin tiettyyn aihepiiriin ja sitä kautta erityislahjakkuus jollakin tietyllä alueella. Monien lahjakkaiden muusikoiden, kirjailijoiden, matemaatikkojen ja tiedemiesten, vain joitakin aloja mainitakseni on sanottu olevan asperger-ihmisiä. Lahjakkuuden vastapainona monilla heistä on väitetty olevan vaihtelevia vaikeuksia vastata muiden ihmisten reaktioihin, ottaa vastaan kritiikkiä, ymmärtää huumoria tai ironiaa ja kestää vastoinkäymisiä tai tehdä kompromisseja.

Mediamylläkkä voi hämmentää nuoren tytön. Kuva by Gerd Altmann from Pixabay

Nuorelle vastoinkäymiset, kritiikki ja vieraat tilanteet voivat olla normaalistikin haastavia. Erityisnuorelle ne voivat olla kohtalokkaita. Siksi ymmärrämme hyvin niitä, jotka kyseenalaistavat isä ja äiti Thunbergin motiivit heidän salliessaan nuoren Gretan aktivismin ja jopa kenties yllyttäessään häntä. Samalla nostamme hattua Gretalle, joka näyttää toistaiseksi selvinneen hengissä kovasta myllytyksestä.

Mutta, mutta…

Nuoruuteen kuuluu ehdottomuus. Itse keksittyjä tai omaksuttuja aatteita ja ratkaisumalleja pidetään ainoina oikeina. Aina ei edes haluta nähdä vaihtoehtoja tai omien ratkaisumallien laajoja vaikutuksia. Tästä on meillä Suomessakin monia esimerkkejä aikaisemmilta vuosikymmeniltä. Vielä ehdottomampi mielipiteissään ja argumentoinnissaan voi olla asperger-nuori. Demokraattinen päätöksenteko edellyttää kuitenkin aina kompromissien tekoa.

Yhteiskunta, joka ei tunne kompromisseja, on diktatuuri.

70-luvun alussa varrelta virran pääkallo löytyi valkoinen… Huoli ympäristöstä ei ole uusi teema. Kuva by Kevin Snyman from Pixabay

Ilmaston muutos ei ole ainoa huolenaiheemme. Meillä on muitakin. Liikakansoitus, raaka-aineiden ja fossiilisten polttoaineiden hupeneminen, puhtaan makean veden riittävyys, vallan ja varallisuuden keskittyminen, mukatiedon ja valeuutisten määrän lisääntyminen ja oikean tutkitun tiedon jääminen yhä harvempien etuoikeudeksi tai taakaksi, vain muutamia mainitakseni. Kaiken edellä mainitun seuraukset ovat arvaamattomia. Kun suuret massat lähtevät liikkeelle, seurauksena voi olla, Winston Churchillin sanoja lainataksemme, vain verta, hikeä ja kyyneleitä.

Inhimillisyyden kriisi.

Sitä torjumaan ei riitä yhden asian liike. Tarvitaan laaja-alaista osaamista ja näkemystä, kaikkia kykyjä ja käsiä ja ennen kaikkea yhteistyötä. Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta jos otamme huomioon kaikki kestävän kehityksen teesit, ihmiskunnalla on vielä mahdollisuus vastata olemassaolonsa suurimpiin haasteisiin viisaalla, vastuuntuntoisella ja kestävällä tavalla.

Joskus on hyvä katsoa sekä taaksepäin ja oppia virheistään että ympärilleen ja nähdä muut. Niin yksilön kuin ihmiskunnankin.

Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman rahoittaman WWW&CE-hankkeen puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.