Kestävyys, Noormarkku ja Antti

Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija; Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja

English version: Click the link

Muutama viikko sitten, 16. – 17.10.2023, SAMK isännöi Sustainabuild-hankkeen puitteissa kansainvälistä kestävän kehityksen tavoitteiden ja rakentamisen suhdetta käsitellyttä työkokousta. Sustainabuild – hankkeen tavoitteena on luoda kansainvälinen viiden opintopisteen kurssi, joka käsittelee kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable development goals, SDGs) rakentamisen näkökulmasta, eli mitkä kestävän kehityksen 17 tavoitteesta liittyvät rakentamiseen välittömästi tai välillisesti. Hankkeen aikana on tullut esille monia mielenkiintoisia eroja eri maiden tavoissa lähestyä kestävää kehitystä yleisesti, kestävän kehityksen tavoitteita ja niiden huomioimista rakentamisessa.

Siinä, missä muut maat lähestyvät asiaa hyvin teoriapainotteisesti ja pyrkivät luomaan viitekehystä, jonka puitteissa rakentajien tulisi ottaa kestävän kehityksen tavoitteet huomioon, Suomen lähestymistapa on hyvin pragmaattinen ja perustuu toimenpiteisiin, joita direktiivien, lakien, asetusten ja rakennusmääräysten mukaan tulee tehdä. Rakentajat siis toimivat jo nyt, silloin kun toimivat määräysten mukaisesti, kestävää kehitystä tukien, miettimättä kuitenkaan, mitä erityisiä kestävän kehityksen tavoitteita kulloinkin tuetaan.

Pajukorirn tekoa.
Ei sanoin vaan teoin. Kestävyyttä voi tukea monilla tavoin.
Kuva by Anja from Pixabay

Tämä on tullut varsin konkreettisesti esille jo monta kertaa. Ensimmäisen kerran silloin, kun kerättiin maittain kirjallisuutta tavoitteiden ja rakentamisen välisistä suhteista. Suomalaisesta kirjallisuudesta löytyi vain ani harvoja viittauksia yksilöityihin tavoitteisiin, mutta sen sijaan lainsäädäntöön perustuvia konkreettisia tiekarttoja hiilineutraaliuteen, uusiutuvaan energiaan, kiertotalouteen jne. löytyi sitäkin enemmän.

Suomalaisia sanotaan insinöörikansaksi, ja se on varsin osuva luonnehdinta. Smalltalkin ja struntpratin asemesta me arvostamme tekoja.

Tämä kävi varsin selvästi ilmi myös tämän kokouksen aikana, kun Svenska Kulturfondet i Björnebogin (SKiB) uuden kampushankkeen vetäjät kävivät kertomassa hankkeesta kokouksen osanottajille. Hankkeeseen ei ole julkisesti liitetty yhtäkään kestävän kehityksen tavoitetta eikä vihreän siirtymän tai kiertotalouden leimaa, ja silti hanke lähestyy aika montaa tavoitetta tekojen kautta: Puretun rakennuksen kaikki materiaalit päätyivät uusiokäyttöön tai kierrätykseen: Ovet ja ikkunat varaosapankkiin, sementti- ja tiilimurske maanrakennukseen jne. Kaikkea alueella olevaa rakennuskantaa ei pureta, vaan osa saneerataan, ja uudisrakennus pyrkii sekin kaikin järkevin tavoin olemaan energiapihi ja vähähiilinen.

Ruukin rakennuksia joen partaalla
Noormarkun ruukin rakennuksia.
Kuva: Ahlströmin ruukit /  Palveluliiketoiminta.

Vierailimme myös Noormarkussa, jossa tutustuimme, paitsi Ahlströmin alueen rakennuskantaan ja rakennushistoriaan, myös Ahlstrom-konsernin historiaan.

Sisäkuva Voyage - näyttelystä.
Voyage-näyttely esitteli Ahlströmin tien Noormarkusta maailmalle.
Kuva: Ahlströmin ruukit / Palveluliiketoiminta

Yrityksenä Ahlström on ollut edelläkävijä jo reilut sata vuotta ennen kuin kukaan uneksikaan kestävän kehityksen tavoitteista: Antti Ahlström perusti Satakuntaan monia kansakouluja, muiden muassa Merikarvian Ylikylään 1874 (Joidenkin lähteiden mukaan 1873) ja Haminaholmaan 1895, ja rahoitti niiden toimintaa vuosia. Tämä luokiteltaisiin tänä päivänä kestävän kehityksen tavoitteen 4 – Laadukas koulutus – mukaiseksi toiminnaksi. Yrittäjä Ahlström ei kuitenkaan tuolloin, 150 vuotta sitten, jäänyt miettimään, vaan toimi niin kuin katsoi olevan hyväksi yhteisölle ja sen tulevaisuudelle. Ei hänen päätään toki tuolloin silitelty, päinvastoin. Maanviljelijät pelkäsivät turhan sivistyksen pilaavan sekä omat poikansa, että alustalaisten pojat. Ja että tytötkin vielä kouluun. Johan on maailma mallillaan.

Antti Ahlströmin rakennuttama koulurakennus Merikarvialla.
Ahlströmin Kansakoulu 50-vuotisjuhlissaan.
Kuva: Merikarvia-seuran kuva-arkisto.

Ja mullin mallin se nyt onkin, mutta tuskin siitä Anttia on syyttäminen…

Vieraidemme joukossa oli monia rakennusalan ammattilaisia, ja heidät veti hiljaiseksi tieto siitä, kuinka läheinen oli maailmankuulun suomalaisen arkkitehdin Alvar Aallon suhde pieneen noormarkkulaiseen kylään ja siellä asuvaan Ahlsrömin yrittäjäperheeseen. Toki Ahlstöm Oy oli jo tuolloin suomalaisittain iso yritys, mutta se, että arkkitehti, jonka töitä ylistetään kaikkialla, uhrasi aikaansa ja suunnitteli rakennuksia pieneen kylään, jossa ne suurin piirtein katosivat metsään… Ennen kuulumatonta. Ehkäpä Alvarkin oli joissakin asioissa edellä aikaansa.

Villa Mairea mäntyjen ja alppiruusujen keskellä.
Villa Mairea kesäisen luonnon keskellä.
Kuva: Ahlströmin ruukit / Palveluliiketoiminta.

Ainakin hänen piirtämänsä Villa Mairean pienoismallia kuvattiin ahkerasti.

English version

Sustainability, Noormarkku and Antti

A few weeks ago, on October 16-17, 2023, SAMK hosted an international workshop on the relationship between sustainable development goals and construction within the framework of the Sustainabuild project. The goal of the Sustainabuild project is to create an international five-credit course that deals with sustainable development goals (SDGs) from the perspective of construction, i.e., which of the 17 sustainable development goals are directly or indirectly related to construction. During the project, many interesting differences have cropped up in different countries’ ways of approaching sustainable development in general, the goals of sustainable development and their consideration in construction.

Whereas other countries approach the issue with a very theoretical emphasis and strive to create a theoretic reference framework within which builders should take sustainable development goals into account, Finland’s approach is very pragmatic and is based on measures that must be considered according to directives, laws, regulations and building regulations. Builders are therefore already acting now, when they act in accordance with the regulations, supporting sustainable development, without however thinking about which specific sustainable development goals are being supported by certain activities.

Making the wooden baskets.
Not by words but by actions. Sustainability can be supported in many ways.
Image by Anja from Pixabay

This has already come up in our project quite concretely many times. For the first time, when literature on the relationship between goals and construction was collected by country. Only a few references to individualized goals were found in Finnish literature, but instead concrete road maps to carbon neutrality, renewable energy, circular economy, etc. based on legislation were found even more.

Finns are said to be a nation of engineers, and that is quite an apt description. Instead of smalltalk and strutprat, we value actions.

This became quite clear also during this meeting, when the leaders of the new campus project of Svenska Kulturfondet i Björnebog (SKiB) came to tell the meeting participants about the project. Not a single sustainable development goal or a green transition or circular economy stamp has been publicly attached to the project, and yet the project approaches quite a few goals through actions: All materials from the demolished building ended up being reused or recycled: Doors and windows for the spare parts bank, concrete, and brick rubble for earthworks, etc. All the building stock in the area will not be demolished, but a part will be renovated, and the new construction also strives in every reasonable way to be energy-efficient and low-carbon.

Old mill buildings by the river Noormarkku
The buildings of the Noormarkku Mill.
Image: Ahlström Mills / Service Business.

We also visited Noormarkku, where we got to know not only the building stock and building history of the Ahlström area, but also the history of the Ahlstrom Group.

Interior from Voyage exhibition
In the Voyage exhibition, Ahlstrom Ltd’s way from saw mill in Noormarkku to global
industrial corporation has been visualized. Image: Ahlström Mills / Service Business.

As a company, Ahlström has been a pioneer for well over a hundred years before anyone even dreamed of sustainable development goals: Antti Ahlström founded many public schools in Satakunta, including Merikarvia Ylikylä in 1874 (according to some sources 1873) and Haminaholma in 1895, and financed their operations for years. Today, this would be classified as an activity in accordance with Sustainable Development Goal 4 – Quality education. However, at that time, 150 years ago, the entrepreneur Ahlström did not stop to think, but acted as he thought was good for the community and its future. Of course, he was not patted on the back. Quite the contrary! The landlords were afraid of that unnecessary education would spoil both their own sons and the sons of the farmers. And that the girls should go to school? The world is out of joint, isn’t t.

Old school building funded by Antti  Ahlström in Merikarvia
Ahlström’s school in Merikarvia.
Image: Merikarvia Society’s image archive.

And now it has been put even more out of joint, but hardly anyone can blame Antti for that…

Among our guests there were many professionals in the construction industry, and they were dumbfounded by the knowledge of how close the world-famous Finnish architect Alvar Aalto’s relationship was to the small village of Noormarkku and the entrepreneurial family of Ahlsröm who were living there. Of course, Ahlstöm Oy was already a big company in Finnish terms at that time, but the fact that an architect whose work is praised everywhere sacrificed his time and designed buildings for a small village, where they more or less disappeared into the forest… Unprecedented! Perhaps Alvar was ahead of his time in some issues.

Villa Mairea in summer
Villa Mairea in summer.
Image: Ahlström Mills / Service Business.

At least the miniature model of Villa Mairea drawn by him was diligently photographed.

Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin rahoittaman Sustainabuild-hankkeen puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.

This article was written in the framework of the project Sustainabuild funded by the  European Union. The sole responsibility for the views expressed in this article lies with the authors.