Petra Janhunen, Projektitutkija; Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija; Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja
Syyskuisessa Rakennuslehden ja Vahanen Oy:n yhteistyössä järjestämässä webinaarissa ”Rakentamisen laatu 2021: Onko laadussa oikeasti ongelmia?” kuultiin eri tahojen asiantuntijoiden puheenvuoroja ja alan isojen toimijoiden asiantuntijat kävivät paneelikeskustelun, jonka aiheena oli rakentamisen laatu arjessa.
Rakentamisen laadusta keskusteltaessa huomio kiinnitetään usein rakennusvirheisiin ja asunnon puutteisiin, ja unohdetaan, että hyvä ja huolellinen rakentaminen on vain osa laadukasta rakennusprosessia. Rakentamisen laadun käsite on moniulotteinen, eikä alalla ole yksittäistä mittaria laadun mittaamiseen. Rakennushanketta perustettaessa on hyvä määritellä, mitä laadulla kulloinkin tarkoitetaan, ja asettaa hankkeelle laadulliset tavoitteet aikataulu- ja kustannustavoitteiden rinnalle.
Laatu on ominaisuus, joka vaikuttaa läpi rakennusprosessin suunnittelusta toteutuksen, asumisen, korjausten ja saneerausten kautta aina purkuun ja purkujätteiden uudelleenkäyttöön saakka. Eräs laadun määritelmissä toistuva asia on, että tuote, työ tai palvelu on laadukas, kun lopputulos vastaa sille asetettuja vaatimuksia ja tavoitteita. Rakentamisessa laatuun kuuluvat muun muassa virheetön ja asiakkaan tarpeet huomioiva suunnittelu, sujuva rakentamisprosessi, työn virheettömyys ja onnistuneet asiakaskohtaamiset. Panelistit nostivat tärkeiksi laatukriteereiksi terveen, turvallisen ja kestävän rakennuksen rinnalle erityisesti asiakkaan kokeman laadun sekä sen, että rakennus vastaa käyttötarkoitustaan.
Panelistit näkivät laadun mitä suurimmassa määrin subjektiivisena asiana.
Virallista mittaria rakentamisen laadulle ei ole ja siksi sen objektiivinen arviointi on mahdotonta. Rakentamisen laatua kartoitetaan useista eri näkökulmista: uudisasuntotuotantoa asiakastyytyväisyyden perusteella ja virheitä rakennusyritysten takuukustannusten perusteella. On kerätty rakennushankkeen osapuolten keskinäistä palautetta tarkoituksena kehittää yksittäisen rakennushankkeen osapuolten toimintaa, ja työntekijät ovat antaneet näkemyksiään rakentamisen laadusta.
Paneelissa asiantuntijoiden rakentamisen laadulle antamien arvioiden keskiarvo oli muutamaa desimaalia vaille 8. Se on kouluarvosana-asteikolla hyvä.
Rakentamisen laadun tasosta kertovat myös muut näkökulmat. Uuden asunnon ostaneiden kuluttajien asiakastyytyväisyys oli vuonna 2020 EPSI Ratingin mukaan korkealla tasolla ja pysyi jo kolmatta vuotta peräkkäin toimialojen välisen vertailun kärkisijalla Suomessa. Takuuajan virhekustannukset ovat pysyneet melko maltillisella tasolla: Vuonna 2019 takuuajan virhekustannusten osuus asuntorakennushankkeiden kokonaiskustannuksista oli 0,5 prosenttia (laski vuodesta 2015) ja takuuajan jälkeen havaittujen virheiden kustannus oli 0,8 prosenttia (nousi vuodesta 2015). Rakennusalan laatu RALA Ry:n keräämien hankepalautteiden perusteella osapuolet ovat erityisesti tyytyväisiä toistensa ammattitaitoon, osaamiseen ja yhteistyön sujuvuuteen ja suurimmat epäluulot kohdistuvat aliurakoitsijoiden ammattitaitoon. Aineistossa on noin 6 000 palautetta kaikkiaan 1 747 hankkeesta vuodesta 2008 lähtien.
Rakennusliiton jäsenien kokemuksia rakentamisen laadusta ja näkemyksiä laatuun liittyvistä kehitystarpeista ja keskeisistä ongelmista kartoittavan kyselyn mukaan omalla työmaalla asiat arvioidaan paremmin hoidetuiksi kuin muilla työmailla ja rakentamisen laatu kokonaisuutena arvioidaan keskinkertaiseksi (keskiarvo 3,3 asteikolla 1- 5). Työntekijät tiesivät työlle asetetut ajalliset ja laadulliset vaatimukset ja näkivät parannettavaa eniten suunnitelmien ajantasaisuudessa ja niiden käyttöön saamisessa. Vuonna 2017 suoritettuun kyselyyn vastasi kaikkiaan 2 641 vastaajaa.
Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että yksi suurimmista haasteista on tiedonkulku koko laatuketjun läpi. Webinaarissa esiin nostettiin, että valtaosa virheistä (jopa 90 prosenttia) syntyy, kun rakentamista ei ole toteutettu hyvän rakentamistavan mukaisesti. Suomessa on hyvät ohjekortit, mutta niihin liittyy usein tulkinnanavaraa, ja virheelliset tulkinnat ovat mahdollisia, etenkin, jos tieto noudatettavista ohjeista ei kulje osapuolien välillä. Esillä ovat olleet esimerkiksi märkätilojen kosteuseristys ja putkien kannakkeiden asennukset. Myös viimeistelytyöt, kuten sisäpintojen maalaukset, betoniseinien kutistumahalkeamat, ja parvekeovien ja ikkunoiden puutteet toistuvat korjauslistoilla usein.
Tiedonkulku haastaa organisaatiot
Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:24) -loppuraportissa todetaan, että merkittävin rooli rakennusalan laadun kehittämisessä on rakennusalan yrityksillä. Laadunhallinnan työkalujen hyödyntämisen lisääminen sekä hankeaikataulun, suunnitteluaikataulun ja tuotantoaikataulujen parempi hallinta voisivat vähentää virhealttiutta. Hankkeiden laadullinen onnistuminen edellyttää, että tavoitteiden tuntemisen lisäksi laadun tekemisen puitteet ovat kunnossa, ja tässä johtamistaito, ammattitaito ja asenne ovat avainasemassa. Tavanomaisissakin rakennushankkeissa voi olla mukana kymmeniä organisaatioita, ja lopputulokseen vaikuttaa kaikkien osapuolien toiminta.
Ensiarvoisen tärkeätä olisi, että rakennusprosessin kaikissa vaiheissa syntyvä tieto säilyisi ja välittyisi kaikille osapuolille.
Hyvän suunnittelun merkitys laadun kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeä. Työntekijöiden näkökulmasta parannettavaa nähtiin eniten suunnitelmien ajantasaisuudessa ja niiden käyttöön saamisessa. Raportissa kehitysideana esitetään, että rakennusalan järjestöt voisivat yhteisvoimin kehittää toteutusmuotoja niin, että urakoitsijoiden ja rakennusten ylläpidon asiantuntijoiden osaamista hyödynnettäisiin jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi työvaiheiden ja virheiden dokumentointi esimerkiksi rakennusvirhepankin avulla voisi auttaa ainakin selkeästi virheellisten ratkaisujen tunnistamisessa ja niiden käytön ehkäisemisessä.
Parempaa laatua tehdään yhdessä. Jokaisen hankkeen osapuolen panos on merkittävä niin tiedonkulun varmistamisessa kuin jo tehtyjen virheiden toistumisen välttämisessä. Laatustandardien mukaan laadussa on kyse siitä, että opitaan tehdyistä virheistä, hylätään huonoksi havaittu toimintatapa ja tehdään tulevaisuudessa toisin.
Laatu ei ole virheetöntä työtä vaan virheistä oppimista.
Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin Erasmus + -ohjelman rahoittaman WWW&CE -hankkeen puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.
