Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija; Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja; Sanna Lindgren, projektityöntekijä
Mitä digitalisaatio on, ja ymmärtävätkö yritykset, yrittäjät ja työntekijät digitalisaation todellisen luonteen? Sen, mihin kaikkeen se tänä päivänä vaikuttaa, ja missä kaikessa me törmäämme kehittyneeseen teknologiaan. Satakunnan ammattikorkeakoulun digitaalisen liiketoiminnan yliopettaja Heikki Haaparanta totesi 3.12.2020 PK-Digi 2020 -koulutuksen avaustilaisuudessa, että digitalisaatio saatetaan edelleen mieltää yrityksen ulkopuoliseksi asiaksi, vaikka se oikeasti kuuluu yrityksen liiketoiminnan ytimeen. Tai jos se ymmärretään yritystä koskevaksi, se saatetaan edelleen eristää liiketoiminnan ytimestä tuki- ja palvelutoimintoihin. Huolehtikoon talous- ja / tai IT-osasto siitä, se on tekniikkaa, ei bisneksen tekoa, saatetaan ajatella. Ja ainakaan ei mielletä, että se olisi niitä asioita, joihin hallituksen tulisi ottaa kantaa.
Kuinka väärässä silloin ollaankaan.
Digitalisaatio ja kaikki siihen liittyvä tunkeutuu kaikkeen toimintaamme. Arkipäivään, vapaa-aikaan, yöhön. Jopa juhliimme ja tärkeimpiin hetkiimme, kuten olemme nähneet syksyn ylioppilasjuhlien ja itsenäisyyspäivän Linnan juhlien yhteydessä. Digitaaliset välineet ja digitoitu tieto ohjaavat nykyään käyttäytymistämmekin tavoilla, joita emme aina edes tunnista, suuntiin, joita emme välttämättä tiedosta ja joita emme kenties pitäisi suotavina. Tämä kaikki vaikuttaa liiketoimintaankin. Ei riitä, että kehittynyt teknologia, digitisaatio ja digitalisaatio tulevat työkalujen muodossa osaksi työntekoamme, valmistuksessa ja myynnissä osaksi tuotteitamme, ja palveluissa osaksi osaamistamme. Se muokkaa myös liiketoimintaympäristöämme, asiakkaitamme, toimittajiamme ja muta sidosryhmiä, heidän asenteitaan, vaatimuksiaan, uskomuksiaan ja tarpeitaan. Muutosta voidaan verrata tulen tai pyörän keksimiseen, eri metallien hyödyntämiseen tai teollisiin vallankumouksiin. Käynnissä on maailmaa mullistava muutosprosessi.
Sen jos minkä luulisi olevan hallituskysymys. Kaikenkokoisissa yrityksissä.
Digitalisaation voidaan katsoa koostuvan kolmesta osasta. Yksi osa on järjestelmät, toisin sanoen rauta ja ohjelmistot. Työkalut, instrumentit, käyttöesineet, kulkuvälineet ja viihdekapineet, kuten puhelimet, tabletit, televisiot, tietokoneet, autot… kaikki, joissa on sisällä korkean tason teknologiaa, jotka suorittavat ohjelmaa, ja jotka ainakin periaatteessa pystyvät kommunikoimaan toistensa ja ympäristön kanssa. Toinen osa on liikenneyhteydet, tietoverkot, jotka mahdollistavat tämän kommunikoinnin. Kolmas ja liiketoiminnan kannalta arvokkain osa on se tieto, jota kahden edellisen avulla kerätään, välitetään, yhdistellään ja tallennetaan.
Ympäröivästä maailmasta kerätty tieto on arvokasta yritykselle. Yrityksestä ja sen toiminnasta kerätty tieto taas on arvokasta yrityksen itsensä lisäksi monelle sen sidosryhmistä.
Olemme siirtyneet monetaarisesta liiketoiminnasta, jossa ratkaiseva menestystekijä oli joko mahdollisuus tuottaa muita alhaisemmilla yksikkökustannuksilla tai mahdollisuus kerätä muita korkeampia yksikköhintoja, tietopohjaiseen liiketoimintamaailmaan, jossa yrityksen asiakkaista, toimittajista, työntekijöistä ja jopa ulkopuolisista kerätyllä tiedolla voi olla huomattava arvo. Joko välittömästi tai välillisesti. Ja kuten kaikki arvokas, myös tieto houkuttelee epärehellisiäkin toimijoita.
Erityisesti PK-yritykset eivät välttämättä vielä ymmärrä täysin tietojensa arvoa. Onko yritys selvillä kaikista käyttämistään järjestelmistä, niiden tuottamista, keräämistä ja tallentamista tiedoista ja tietojen tallennuspaikoista sekä yrityksen vastuusta siitä, mitä tietoja yritys mihinkin järjestelmään tallentaa, käyttää ja jakaa eteenpäin. Tietääkö yritys, minkälaisia sääntöjä minkäkin tietojoukon keräämiseen, yhdistelemiseen tai tallennuspaikkaan liittyy. Pitäisi tietää. Ei yksinomaan lainsäädännön noudattamisen tai tietovuotojen ehkäisyn takia, vaan myös ja ennen kaikkea, jotta yritys pystyisi tunnistamaan kaikki mahdollisuudet hyödyntää tuota tietoa omassa toiminnassaan ja toimintansa kehittämisessä.
Ja yrityksen toiminnan kehittäminen, tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen, on hallituksen tehtävää, strategian laatimista ja ylläpitoa. Siihen strategiaan kuuluu myös osaamisstrategia, jossa digitalisoitumisella ja sen vaikutuksilla on olennainen rooli.
Yrityksen valmiutta hyödyntää digitaalisuutta omassa liiketoiminnassaan ja kykyä vastata digitalisoituvan ympäristön haasteisiin kutsutaan digitaaliseksi kypsyydeksi. Kypsyydestä ja sen määrittelystä samoin kuin digitalisaatioon liittyvistä strategioista puhumme lisää seuraavissa osissa.
Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin Erasmus + -ohjelman rahoittaman KAforHR -hankkeen puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.
