Paula Salminen, Artenomi; Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija; Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja
Rakennusala on yksi harvoista aloista, joilla ihmisiä ei ole, ainakaan vielä, suuremmissa määrin korvattu roboteilla. Tämä on todennäköisesti osasyy sille, miksi rakennusalan tuotannon kehittäminen on ollut haasteellista ja hidasta. Rakennusalan kannattavuutta on pyritty parantamaan monilla eri keinoilla viime vuosikymmenien aikana. Halpa työvoima ja asioiden oikominen on kuitenkin yleensä kostautunut ikävästi jälkikäteen. Monissa rakennusalan yrityksissä kehitystyötä onkin ryhdytty laajentamaan pelkästä talous- ja tehokkuuspainotteisesta näkökulmasta kohti suurempaa yrityksen sisäistä kulttuurimuutosta.
Suomessa rakennushankkeissa perinteisesti käytössä ollut tuotantomalli on perustunut niin kutsuttuun työntöohjaukseen ja tavoitejohtamiseen. On luotettu siihen, että kun talot saadaan tehtyä, ne kyllä menevät kaupaksi, kunhan hinta on alueeseen ja rakentajan laatumielikuvaan suhteutettuna oikea. Hankkeen pääpaino on ollut suunnitelmien laadinnassa ja hankkeen taloudellisessa ohjauksessa. Itse toteutusvaiheen eli rakentamisen hallinta on jäänyt vähemmälle huomiolle. Oleellisinta rakentamisvaiheen hallinnassa ovat olleet hankkeen aikataulu ja budjetti. Rakentamisen aikana syntyvät ongelmat on nekin pyritty ratkaisemaan näiden tekijöiden määrittelemällä tavalla.
Rakennushankkeen toteutusta on kuitenkin ryhdytty kehittämään kohti kokonaisvaltaisempaa hallintaa, jossa taloudellisuuden lisäksi pyritään kasvattamaan tuotteen arvoa ja kehittämään koko tuotantoketjun toimivuutta. Infrarakentamisen puolelta tulleet elinkaari- ja allianssimalli ovat haastaneet perinteisiä urakkamuotoja, ja moni rakennusalan konsultti on nostanut vuosien varrella esiin myös Lean-filosofian, joka on tuottanut positiivista tulosta muilla teollisuuden aloilla.
Lean-ajattelun perusteena on hukan minimointi ja arvon maksimointi.
Lean-ajattelu syntyi autoteollisuuden parissa, mutta sitä on sovellettu monien alojen – myös rakennusalan – tuotantoprosesseihin. Lean on yksinkertaisesti määriteltynä tuotantomalli, jonka tarkoituksena on parantaa tuotteen tai palvelun arvoa ja vähentää hukkaa. Tuotteen ja palvelun arvo määräytyy asiakkaan tarpeiden mukaan. Kärjistetysti ilmaisten kaikki toiminta, mikä ei asiakkaiden näkökulmasta arvioituna lisää tuotteen arvoa, voidaan tulkita hukaksi.
On kuitenkin huomioitava, että tuotantoprosessissa on aina olemassa myös toimintoja, jotka eivät suoranaisesti tuota lisäarvoa asiakkaalle, mutta ovat tuotannon kannalta välttämättömiä. Oleellisinta on pohtia, mikä toiminto ei tuota lisäarvoa eikä ole välttämätön, ja miettiä, voidaanko tätä toimintoa kehittää, ja miten, tai tulisiko se poistaa tuotantoketjusta.
Olennaista on tietää, mistä asiakas on valmis maksamaan.
Lean-ajattelussa hukan poistaminen ei pelkästään riitä, vaan myös hukan aiheuttaja on poistettava. Hukka ei ole pelkästään materiaalitehokkuutta. Hukka voi olla osaamisen vajaakäyttöä, ylimääräistä varastointia, turhia kuljetuksia tai tarpeetonta liikkumista. Suunnitelmallisuus, järjestyksen ylläpito ja ennakointi ovat tärkeitä työkaluja hukan minimoinnissa. Myös kommunikointi on tärkeää, jotta tiedetään miten eri vaiheet edistyvät. Lean-ajatteluun liittyvistä termeistä JIT eli Just In Time kuvaa perusajatusta, jossa kaikki toiminnot pyritään ajoittamaan juuri sopivaan hetkeen. Näin työmaalle ei varastoida pitkiksi ajoiksi materiaaleja, jotka saattavat hankaloittaa muiden työvaiheiden toteutumista, sitovat pääomia ja saattaisivat olla herkkiä vikaantumaan tai pilaantumaan. Lean-ajattelun avulla voidaan myös parantaa työmaan työturvallisuutta, koska siisteys ja järjestelmällisyys vähentävät tapaturmien määrää.
Tuotantomalli, joka ei koskaan ole valmis.
Vaikka Lean-ajattelua voidaan pitää vakiintuneena toimintamallina, sen perustana on kuitenkin jatkuva kehittäminen ja kehittyminen. Lean-ajattelu muokataan aina tiettyyn tuotantomalliin sopivaksi. Tämä ei ole yhdessä yössä tapahtuva muutos vaan vaiheittain etenevä iteratiivinen prosessi. Jotta toimintamallin toteutumista ja toimivuutta voidaan arvioida, tulee pohtia, miten, ja millä mittareilla, näitä asioita mitataan. Lisäksi on huomioitava, että mittaustulosten analysointiin on varattava resursseja. Lean-ajattelun jalkauttaminen yrityksessä on pitkä prosessi, joka vaatii sitoutumista ja kärsivällisyyttä.
Lean-ajattelu auttaa yritystä toimimaan vastuullisesti ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Kestävä kehitys on määritelmänä laaja-alainen. Usein kestävä kehitys liitetään ympäristöystävällisyyteen, kierrätykseen ja materiaalitehokkuuteen. Yrityksen näkökulmasta liiketoiminta on kestävän kehityksen tavoitteiden mukaista silloin, kun se huomioi taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset ja pyrkii toimimaan mahdollisimman vastuullisesti kaikkien sidosryhmien tarpeet huomioiden. Lean-ajattelu tarjoaa omalla filosofiallaan hyvän pohjan yrityksen vastuullisuuden lisäämiselle ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle. Lean-ajattelussa hukan minimoiminen on materiaalitehokkuutta, ekologisuutta ja taloudellisesti ja sosiaalisesti vastuullista toimintaa.
Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman rahoittaman WWW&CE-hankkeen puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.
