Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija; Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja, Sanna Lindgren, projektityöntekijä
Yksi hankkeistamme on Intact – projekti, joka pyrkii löytämään ja kehittämään innovatiivisia menetelmiä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Projektin tavoitteena on erityisesti edistää maahanmuuttajien kouluttautumista ja työllistämistä, koska työllistyminen on avainasemassa maahanmuuttajien sopeutumisessa uuteen kotimaahansa, yhteiskuntaan sulautumisessa ja kulttuurin omaksumisessa.
Kompetenssin arviointia – itsepalveluna?
Eräs projektin aikana ideoiduista ja testatuista innovaatioista on Kyvykkyyden arvioinnin työkalu ja prosessi. Työkalu on kehitetty projektin saksalaisten partnerien toimesta ja testattu Saksassa, Puolassa, Itävallassa ja Italiassa. Neljässä maassa suoritettujen testien tulosten arviointi on ollut Satakunnan ammattikorkeakoulun vastuulla. Arviointi käsitti sekä tarkoitusta varten kehitetyn prosessin että itsearviointivaihetta varten kehitetyn lomakkeen (= työkalu) toimivuuden ja käyttökelpoisuuden tarkastelun. Arvioinnin tulokset esitettiin Budapestissa marraskuussa 2019.
Testeihin osallistui yhteensä 83 henkilöä, joista 69 oli maahanmuuttajia. Maahanmuuttajia oli yhteensä 23 Afrikan ja Aasian maasta. Ajanjakso, jonka he testaushetkellä olivat asuneet uusissa maissaan, vaihteli muutamasta kuukaudesta kuuteen vuoteen.
Miten kieli- ja lukutaidoton vastaa kyselyyn?
Osallistujien koulutus vaihteli täysin vailla koulutusta olevista tohtoritasolle, enemmistö oli suorittanut vähintään yläastetta vastaavat opinnot. Joukossa oli kuitenkin myös luku- ja kirjoitustaidottomia.
Testatun prosessin kulku oli seuraava:
- Kukin osallistuja täytti ensin itsearviointilomakkeen
Vaikka lomake piti täyttää itse, tarvittaessa saatavilla oli tulkki ja luku/kirjoitustaitoinen henkilö. - Tämän jälkeen osallistuja haastateltiin
Tarvittaessa saatavilla oli tulkki - Haastattelija perehtyi myös itsearvioinnin tuloksiin ja antoi lopuksi suosituksia esimerkiksi koulutuspaikasta, -alasta, mihin ensiksi kannattaa paneutua (Useimmilla kielen opiskelu) ja niin edelleen.
- Lopuksi prosessiin osallistuneet maahanmuuttajat, haastattelijat ja muut mukana olleet täyttivät arviointilomakkeen, joka on arvioinnin perustana.
Selkeys ja käytännönläheisyys hakusessa
Testauksen aikana esille tuli muiden muassa seuraavia kokemuksia ja havaintoja: Heikko kielitaito ja kulttuurierot aiheuttivat sen, että etenkin abstraktit kysymykset olivat monelle vaikeita ymmärtää. Esimerkiksi länsimainen perheen ja läheisen käsite poikkeaa monien afrikkalaisten ja aasialaisten kulttuurien vastaavasta. Myös osanottajien vastausstrategiat vaihtelivat. Osa vastaajista pyrki miellyttämään haastattelijaa ja vältti vastauksia, joiden ajatteli olevan haastattelijan näkökulmasta ei-toivottuja tai kielteisiä. Jotkut eurooppalaisessa kulttuurissa luonnolliset kysymykset saatettiin myös kokea arkaluontoisiksi tai jopa häiritseviksi, esimerkkinä tästä mainittakoon naisten ja tyttöjen osallistuminen koulutukseen tai heidän työssäkäyntinsä.
Kulttuurierot syytä muistaa ja huomioida
Kulttuurien monimuotoisuus tulisikin maahanmuuttajille suunnattuja kyselyjä suunniteltaessa pyrkiä huomioimaan paremmin niin lomakkeiden kuin haastattelun suunnittelussa. Erityisen tärkeätä on se, että haastattelijalla on riittävä kokemus muista kulttuureista tulevien kanssa toimimisesta. Haastattelijan sukupuolen vaikutus haastattelun sujuvuuteen ja tulosten luotettavuuteen olisi myös syytä arvioida tapauskohtaisesti.
Osa haastattelusta voisi olla ennen itsearviointia, jolloin haastattelija varmistuisi siitä, että henkilön kielitaito riittää ymmärtämään kysymykset. Haastattelija voisi tällöin myös selventää kyselylomakkeessa esiintyviä termejä ja käsitteitä etukäteen. Koska monilla maahanmuuttajilla on konkreettisesti kovia kokemuksia kotimaidensa ja läpikulkumaiden viranomaisista, tämä voisi myös hälventää pelkoja haastattelun vaikutuksista oleskeluluvan tai turvapaikanhakijan statuksen saantiin.
Koska haastateltavien taustat ovat kirjavia, eikä läheskään kaikilla ole ollut mahdollisuuksia kunnolliseen terveydenhoitoon, tulisi jo etukäteen pyrkiä varautumaan haastattelun aikana esille tuleviin terveyden ja mielenterveyden ongelmiin.
Saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää muuallakin
Maahanmuuttajia koskevat kysymykset ovat tulleet esille myös Inbets-hankkeessa, jossa muiden vaihtoehtojen ohella selvitetään, olisiko sukupolvenvaihdosvaiheeseen tulleille yrityksille mahdollista löytää jatkajia maahanmuuttajista. Inbets-hankkeessa onkin kehitetty vastaavan tyyppinen työkalu yrittäjäominaisuuksien arviointiin, ei yksin maahanmuuttajia, vaan kaikkia yrittäjyydestä kiinnostuneita varten. Edellä esitetyt Intact- hankkeesta saadut kokemukset korostavat kulttuurierojen huomioimisen tärkeyttä myös tämän työkalun jatkokehityksessä.
Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman rahoittaman Intact -hankkeen ja Euroopan aluekehitysrahaston Itämeren alueen ohjelman rahoittaman Inbets-hankkeen puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.
