Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija; Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja
English version: Click the link
Elo-syyskuussa julkaistut PISA-tulokset LUMA-aineiden (Luonnontieteet ja matematiikka) osalta virittivät keskustelun suomalaisen koulutuksen tasosta ja tulevaisuudesta. Vaikka PISA-tulokset koskevat 15-vuotiaita peruskoulunsa päättäneitä, niiden heikentymisellä on vaikutusta myös toisen asteen koulutukseen: Saadaanko alati pienenevien resurssien varassa kituvissa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa korjattua romahtanutta matematiikan ja luonnontieteiden sekä muidenkin aineiden osaamisen tasoa niin, että ammattiin valmistuvilla ja korkeakouluihin hakeutuvilla olisi vähintään työssään ja opinnoissaan tarvittavat matematiikan, fysiikan, kemian ja biologian sekä ainakin äidinkielen taidot.
Viimeaikaiset tutkimukset ja uutiset antavat aiheen ainakin epäillä asiaa.
Suomalaisten työnantajien antamien arvioiden mukaan ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden osaaminen on ollut kohtalaista tai hyvää. Tuloksissa näkyy kuitenkin selkeä ero käytännön perusosaamisen ja työelämävalmiuksien välillä. Erityisesti nuorten työelämävalmiudet on koettu yleisesti puutteellisiksi. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) ja eri elinkeinoelämän järjestöjen julkaisemat selvitykset osoittavat, että pelkkä ammatillinen tutkinto ei aina takaa riittävää valmiutta itsenäiseen työhön.
Samaa viestiä on tuotu esille mm. Satakunnan kansan uutisessa 7.9.2026, jossa otsikolla ” Suomalaisnuorten heikko osaaminen näkyy jo työpaikoilla” kerrottiin, kuinka yritykset suomalaisten nuorten asemesta hakevat osaajia mieluummin joko ulkomailta tai varttuneemmista ikäluokista. Artikkelin mukaan esimerkiksi Kemianteollisuus ry, jonka edustamalla toimialalla LUMA-aineiden osuus ammattitaitoisen työntekijän osaamisesta on merkittävä, vaatii, että Suomessa vahvistettaisiin matemaattista osaamista eli hallitusohjelmaan kirjatun LUMA-strategian toimeenpanoa välittömästi. Toimitusjohtajilla ei muutenkaan tunnu olevan vahvaa luottamusta ammatillisen tutkinnon suorittaneiden kykyihin. Heidän mukaansa koulutuksessa pitäisi panostaa seuraaviin asioihin, jotta nuoret olisivat valmiimpia työelämään:
- Keskittymiskykyyn ja pitkäjänteiseen työskentelyyn (71 %),
- Vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot (70 %),
- Itsenäinen työskentely ja vastuunotto (58 %),
- Matematiikan perustaidot (43 %),
- Lukutaito ja tekstin ymmärtäminen (40 %),
- Tiedonhaku ja tiedon luotettavuuden arviointi (33 %),
- Kirjoitustaito (30 %),
- Tekoälyn hyödyntäminen (29 %),
- Luonnontieteellinen osaaminen (23 %), ja
- Digitaaliset perustaidot (21 prosenttia vastaajista). Lähde: Kemianteollisuus ry
Vaikka ylivoimaiseksi kärkikolmikoksi nousevatkin asiat, joiden oppiminen lähtee jo kotoa, koulunkin rooli on merkittävä, jos vain 60 % johtajista katsoo, että ammatillisen tutkinnon suorittaneet hallitsevat matematiikan perustaidot, osaavat lukea, ja ymmärtävät lukemansa
Ei ihme, että teollisuus soittaa hälytyskelloa.
Työnantajien heikosta luottamuksesta ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden osaamiseen kertoo myös Keskuskauppakamarin julkaisussa Suomi takaisin oppimisen kärkimaaksi esitetyt kyselytutkimuksen tulokset: Lähes puolet vastaajista uskoo, että työelämään tulevien nuorten heikko osaamistaso vaikeuttaa huomattavasti yrityksen kilpailukykyä viiden seuraavan vuoden aikana.
Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että eri toimialojen ja järjestöjen tekemien tutkimusten tulosten välillä on selviä näkemyseroja siitä, kuinka hyvin ammatillinen koulutus vastaa yritysten tarpeita:
| Tahot / Toimialat | Työnantajien arvio osaamisesta ja laadusta | Keskeinen haaste tai huomio |
| Tekniikan alat & Teknologiateollisuus | 4/5 yrityksestä kokee osaamisen vastaavan tarpeita vähintään kohtuullisesti. Koulutuksen laatuun ollaan suhteellisen tyytyväisiä. | Korkea työttömyys: Noin neljännes (26 %) valmistuneista on työttömänä vuosi valmistumisen jälkeen, eli osaamistaso tai työelämävalmiudet eivät vielä riitä työllistymiseen. |
| Keskuskauppakamarin kyselyt | Lähes 40 % työnantajista on ilmaissut tyytymättömyyttä valmistuneiden osaamiseen. | Kuilu tarpeissa: Koulutuksen sisältö tai valmistuneiden profiili ei kohtaa yritysten todellisia, nopeasti muuttuvia tarpeita. |
| Yleinen Karvi-arviointi | Pääosin hyvää tai kohtalaista ammatillista perusosaamista. | Yleiset työelämävalmiudet (ajanhallinta, yrittäjyysvalmiudet) laahaavat ammattiosaamisen perässä. |
Nämä erot vaikeuttavat konsensuksen löytämistä tilanteen korjaamiseen tarvittavista keinoista. Joka tapauksessa korjaaminen on aloitettava jo kotoa ja päiväkodeista. Asenteen on muututtava ja lapsia on haastettava ylittämään mukavuusrajansa, asettamaan tavoitteita ja toimimaan niiden saavuttamiseksi. Peruskoulutasolla on parannettava työrauhaa, lisättävä opettajien valtuuksia ja korostettava oppilaiden ja vanhempien vastuuta.
Toisen asteen koulutuksen osalta on vaikea antaa koko toista astetta auttavia keinoja. Lukion puolella työrauhan takaaminen, luokkamallisen opiskelun palauttaminen ja pakollisten kurssien lisääminen erityisesti äidinkielen ja LUMA-aineiden osalta voisivat tuoda rotia nykyiseen mieliteko-ohjautuvaan kurssishoppailuun. Ammatillisen koulutuksen puolella kannattaisi ehkä opetuksen resurssien lisäksi kantaa huolta ammatillisten opettajien osaamisesta ja pätevyydestä sekä substanssin ja pedagogiikan että ammattietiikan osalta.
Hitsausta ei voi opettaa, ellei ole itse hitsannut riittävän paljon ja ellei tiedä, miten sen oman osaamisensa parhaiten valuttaa tumpeloille noviiseille. Tekoäly kun ei tartu hitsauspilliin.
English version
The learning outcomes of the comprehensive school affect further studies.
The PISA results regarding STEM subjects (science, technology, engineering, and mathematics), released around the turn of August and September, sparked a discussion about the standard and future of Finnish education. Although the PISA results concern 15-year-olds completing their basic education, the decline in these results also impacts upper secondary education: can general upper secondary schools and vocational institutions—struggling with ever-shrinking resources—remedy the collapsed proficiency levels in mathematics, science, and other subjects? The goal is to ensure that those entering the workforce or applying to higher education possess at least the skills in mathematics, physics, chemistry, biology, and their native language required for their jobs and studies.
Recent studies and news reports give reason to doubt whether this is the case.
According to assessments by Finnish employers, the competence of graduates from vocational education has been moderate to good. However, the results reveal a clear distinction between basic practical skills and workplace readiness. Young people’s workplace readiness, in particular, is generally perceived as lacking. Reports published by the Finnish Education Evaluation Centre (FINEEC) and various business organizations indicate that a vocational qualification alone does not always guarantee sufficient readiness for independent work.
This same message was highlighted in a *Satakunnan Kansa* news report on September 7, 2026. Titled ”Poor Skills Among Young Finns Already Visible in the Workplace,” the article described how companies prefer to recruit skilled workers from abroad or from older age groups rather than from among young Finns. According to the article, the Chemical Industry Federation of Finland—representing a sector where proficiency in STEM subjects (science, technology, engineering, and mathematics) is crucial for skilled workers—calls for an immediate strengthening of mathematical skills in Finland, specifically through the implementation of the STEM strategy outlined in the Government Programme. Furthermore, CEOs do not appear to have strong confidence in the capabilities of those holding vocational qualifications. They believe that education should focus on the following areas to better prepare young people for working life:
- Ability to concentrate and work with persistence (71%),
- Interaction and collaboration skills (70%),
- Independent work and taking responsibility (58%),
- Basic mathematical skills (43%),
- Reading literacy and text comprehension (40%),
- Information retrieval and evaluating the reliability of information (33%),
- Writing skills (30%),
- Utilizing artificial intelligence (29%),
- Scientific knowledge (23%), and
- Basic digital skills (21% of respondents). Source: Chemical Industry Federation of Finland
While the top three factors are those rooted in learning at home, the role of schools is also significant, given that only 60% of leaders believe that graduates of vocational programs possess basic mathematical skills and the ability to read and comprehend what they read.
It is no wonder that the industrial sector is sounding the alarm.
Employers’ lack of confidence in the skills of vocational graduates is also reflected in survey results presented in the Finland Chamber of Commerce publication *Suomi takaisin oppimisen kärkimaaksi* (”Making Finland a Top Nation in Learning Again”): nearly half of the respondents believe that the low skill levels of young people entering the workforce will significantly hinder their company’s competitiveness over the next five years.
What makes this topic interesting is the clear divergence in views—across various sectors and organizations—regarding how well vocational education meets the needs of companies:
| Sectors / Industries | Employers’ Assessment of Competence and Quality | Key Challenge or Observation |
| Engineering Fields & Technology Industry | 4/5 companies feel that competence meets their needs at least moderately well. Relative satisfaction with the quality of education. | High unemployment: About a quarter (26%) of graduates are unemployed one year after graduation, meaning the competence level or career readiness is not yet sufficient for employment. |
| Central Chamber of Commerce Surveys | Nearly 40% of employers have expressed dissatisfaction with the competence of graduates. | Skills gap: Educational content or graduate profiles do not match the real, rapidly changing needs of companies. |
| General FINEEC Assessment | Mainly good or moderate basic vocational competence. | General career readiness skills (time management, entrepreneurial skills) lag behind professional/technical competence. |
These discrepancies make it difficult to reach a consensus on the measures needed to rectify the situation. In any case, the remedy must begin as early as the home and daycare. Attitudes need to change, and children must be challenged to step out of their comfort zones, set goals, and take action to achieve them. At the basic education level, it is necessary to improve the classroom learning environment, increase teachers’ authority, and emphasize the responsibilities of both students and parents.
Regarding second level education, it is difficult to propose measures that would benefit the entire sector uniformly. In upper secondary schools, ensuring a focused learning environment, reinstating a class-based structure, and increasing the number of compulsory courses—particularly in the native language and STEM subjects—could bring order to the current trend of ”course shopping” driven by personal preferences. In vocational education, alongside the allocation of teaching resources, it would be wise to focus on the competence and qualifications of vocational teachers—covering subject-matter expertise, pedagogy, and professional ethics alike.
You cannot teach welding unless you have done plenty of welding yourself and know how best to impart that expertise to clumsy novices. After all, artificial intelligence won’t pick up the welding torch.
Tämä blogikirjoitus on kirjoitettu Euroopan unionin osarahoittaman Win4SMEs-hankkeen puitteissa. Näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin ainoastaan kirjoittajan/kirjoittajien omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanoviraston (EACEA) näkemyksiä. Euroopan unionia tai EACEA:ta ei voida pitää niistä vastuussa.
This blog text has been written within the framework of project WIN4SMEs, co-funded by the European Union. Views and opinions expressed are however those of the author(s) only and do not necessarily reflect those of the European Union or the European Education and Culture Executive Agency (EACEA). Neither the European Union nor EACEA can be held responsible for them.
