Kuka onkaan asiantuntija

Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija; Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja; Sanna Lindgren, projektityöntekijä

Tuttu hahmo kaikille… Kuva by Sonia Mertens from Pixabay

Tämä koronakuume saa joskus haukkomaan henkeä. Ainakin lehtien otsikoita tavatessa. Nuori Greta Thunberg, josta aiemminkin olemme kirjoittaneet, on taas saanut palstatilaa eri tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. Aikaisemmin menneellä viikolla jotkut kolumnistit peräänkuuluttivat medioiden ja järjestöjen vastuuta nuorista, joita viimeksi mainitut mielellään käyttävät asioidensa keulakuvina, puhutaanpa sitten ilmaston-muutoksen vastustamisesta tai sen kyseen-alaistamisesta. Ainakin Greta ja hänen suomalainen kohtalontoverinsa Atte Ahokas lienevät kärsineet julkisuuden nurjasta puolesta: asiattomia viestejä, uhkailua, jopa suoranaista julkista halventamista henkilöiltä, joiden ei ainakaan asemansa takia olisi luullut moiseen alentuvan. Sellaista ei soisi edes aikuiselle.

Vaikka emme voikaan taata heille hyvää aikuisuutta, antakaamme heidän olla nuoria.

Viesti ei vain tahdo mennä perille. Torstaina 14.5. rävähti jälleen. Monet tiedotusvälineet otsikoivat uutisensa näin: ”Greta Thunberg on valittu YK:n korona-asiantuntijaksi”. Siinä taisi mennä monelta muultakin aamukahvi väärään kurkkuun. No, juttua tarkemmin lukiessa kävi ilmi, että Greta oli valittu vain yhdeksi neljästä koronaa käsittelevän paneelikeskustelun panelistista. Mutta kuinka moni lukee niin pitkälle? Valinnan tarkoitus on varmasti ollut hyvä, mutta kun YK:n alaista WHO:ta on juuri syytetty asiantuntemattomuudesta, ja sen rahoitus on ainakin toistaiseksi pudonnut merkittävästi, olisi ehkä ollut syytä olla antamatta viritettyä asetta päävastustajan käteen.

17-vuotiaasta lukiolaistytöstä korona-asiantuntijana kun saa koko joukon meheviä twiittejä. Valitettavasti.

Pandemian ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä. Varoituksia on kuultu jo monta vuotta. Kuva by by fernando zhiminaicela from Pixabay

Kysymys siitä, kuka on asiantuntija tai minkälaisella osaamisella ihmistä voi kutsua asiantuntijaksi, nousee aika-ajoin esille. Poliittiset päättäjät vetoavat mielellään asiantuntijoihin joutuessaan tekemään päätöksiä, jotka koetaan poliittisesti vaikeiksi. Tosin tässä tapauksessa politiikka ei useinkaan tarkoita yhteisten asioiden hoitamista vaan poliitikon oman poliittisen uran turvaamista. Vaan annas olla, jos joku asiantuntija lausuu jotain, joka ei käy yksiin poliitikon mielipiteen kanssa. Politiikkaa seuraavat muistanevat vielä puheet ennustajaeukoista, kaiken maailman konsulteista ja päivystävistä dosenteista.

Osataan sitä Suomessakin.

Kysymys asiantuntijuudesta ja sen määritelmästä koskettaa läheisesti myös osaa projekteistamme. Joissakin projekteistamme on yhtenä tavoitteena osaamiskeskusten (Centre of Expertise) luominen. Joissakin projekteista pyritään lisäämään yritysten ja yrittäjien asiantuntemusta omalla alallaan luomalla täydennyskoulutusohjelmia kokeneille työntekijöille ja yrittäjille, ja toisaalta luomaan mahdollisuuksia hankitun kokemusperäisen osaamisen, tiedon ja taidon siirtämiseksi seuraaville sukupolville kouluttamalla ja houkuttelemalla nuoria alalle.

Käsityökin on osaamista. Kuva by by Pexels from Pixabay.

Jos edellä mainitusta kerää avainsanat, voi saada kohtuullisen kattavan asiantuntijuuden määritelmän: osaaminen, ala, kokemus, koulutus, tieto ja taito. Rohkenisimmeko siis sanoa, että asiantuntijuus on alakohtaista kokemuksen ja koulutuksen kautta hankittua osaamista, tietoa ja taitoa? Tässä määritelmässä kokemus ja koulutus ovat samanarvoisia, eikä suoritetulla tutkinnolla tai virka-asemalla sinällään ole merkitystä asiantuntijuuden kannalta.

Tärkeintä on osaaminen.

Mutta. Osaaminen voi, henkilöstä riippuen, olla hyvin spesifiä, kapean erikoisalaan keskittynyttä tai laaja-alaista, klassisen yleisneron määritelmän täyttävää. Onko näiden henkilöiden asiantuntijuus silloin samanarvoista? Vastaus riippuu tilanteesta. Jos halutaan ratkaista tietty, akuutti ongelma, eikä ratkaisulla ole vaikutusta ympäristöön tai yhteiskuntaan, on yhdentekevää, kuinka laaja asiantuntemus ihmisellä on, kunhan hän vain löytää ratkaisun käsillä olevaan ongelmaan, esimerkiksi siihen, miten poistetaan hankala hammas tai hoidetaan löydetty vakava sairaus.

Mitä vaativampi erikoisala, sitä syvempää osaamista tarvitaan. Kuva by by Engin Akyurt from Pixabay

Lääkärien asiantuntemus on usein hyvin syvää ja kapea-alaista.

Mutta jos pitää ratkaista kysymyksiä, joilla on laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten kamppailussa koronaepidemiaa vastaan, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa tai ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa, tarvitaan laaja-alaisempaa asiantuntemusta, useiden ihmisten asiantuntemusta ja konsensusta eri näkökulmien välillä.

Tiedon lisäksi myös kokemus ja näkemys ovat silloin suotavia.

Aina kannattaa olla hieman varuillaan… Kuva by Daniel Polák from Pixabay.

Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman rahoittamien KA4HR ja WWW&CE-hankkeiden puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *