Sanoilla on merkityksensä, viesteillä tarkoituksensa.

Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija; Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja

English version below. Click the link

Olen kai aina ollut kiinnostunut sanoista ja merkityksistä. Se teki minusta hankalan lapsen, kun sille päälle satuin: tein juuri kuten käskettiin, mikä usein oli jotain muuta, kuin mitä käskijä tarkoitti. Sitä kutsuttiin viisasteluksi tai näsäviisaudeksi. Pahempiakin nimityksiä sain. Yksinkertaisten ihmisten muodostamassa kyläyhteisössä ei oltu totuttu siihen, että joku erotti sanat, niiden kirjaimelliset merkitykset ja puhujan tarkoituksen toisistaan. Jos kaikki tekisivät niin, siitä tulisi kaaos.

Vaikka kyse on vain semantiikasta.

Sanakirja antaa sanoille kirjalliset merkitykset
Sanakirja voi tuntea kirjaimelliset merkitykset, mutta ei välttämättä sitä, minkä merkityksen joku ihminen sanalle antaa. Kuva by Davie Bicker from Pixabay

Kolea talo. Se on Charles Dickensin kirja. Nimestä tulee ensimmäisenä mieleen kostea, vetoinen rakennus, jossa ihmisillä on aina vilu. Ne, jotka ovat lukeneet kirjan tai nähneet siitä tehdyn elokuvan tai sarjan, tietävät, että koleus voi myös olla ihmisten mielissä. Ihmiset voivat kohdella toisiaan kalseasti. Nykyään niin kovin suositulle ilmaisulle ”Sairas talo” löytyy vielä useampia tulkintoja. Rakenteissa voi olla vikaa, kosteutta, talo voi sairastuttaa siellä asuvat, tai sitten ”talon” eli organisaation ilmapiirissä voi olla jotain pielessä. Ellei tunne kontekstia, jossa puhuja tai kirjoittaja ilmaisua käyttää, oikeaa tulkintaa voi olla jopa mahdoton tehdä.

Eläk sääki viäl?

Vielä vaikeampaa voi olla tulkita, missä tarkoituksessa sanoja käytetään. Porilainen tervehdys, kun nähdään joku vanha tuttava pitkän tauon jälkeen, on ”Eläk sääki viäl?”. Hyvää ruokaakin voidaan kehua sanomalla ”Ei paskempaa”. Niin kuin koira tuntee koiran, porilainenkin tuntee toisen porilaisen ja ottaa lauseet niin kuin ne on tarkoitettukin. Kehuina. Vaan menepä sanomaan nuo jollekin, joka ei tunne porilaisuutta. Saatat menettää ystävän.

Viestin tarkoitus tulkitaan väärin.

Koira näyttää uhkaavasti hampaitaan
Eläimetkin voivat tulkita viestejä väärin: Ihmisen leveä hymy, jossa hampaat näkyvät, voi koiralle olla viesti vihamielisyydestä. Kuva by Jeannette1980 from Pixabay

Pahimmassa tapauksessa viattomien sanojen väärin tulkittu tai oletettu tarkoitus voi maksaa työpaikan tai johtaa syytteisiin. #Metoon jälkeisessä ajassa vielä herkemmin. Se ei aina ole oikein. Vaikka puhuja tai kirjoittaja pyrkisi valitsemaan sanansa huolella, hän ei voi tietää, missä mielentilassa, kontekstissa ja millä tiedoilla kukin vastaanottaja viestiä kuulee tai lukee. Vastuu viestin tulkinnasta on aina vastaanottajalla.

Sana on tehokas.

Kynä on miekkaa vahvempi, kirjoitti brittiläinen Lordi Lytton, kirjailija ja poliitikko, vuonna 1839. Jo ennen häntä saman ajatuksen oli ilmaissut mm. Jean-Jacques Rousseau. Sanoilla voi kaataa hallituksia, siirtää rajoja, muuttaa rauhan sodaksi ja sodan rauhaksi. Muutamalla sanalla voidaan poliittinen vastustaja muuttaa kansan silmissä persona non grataksi. Aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli yleisesti paheksuttua, voitiin Yhdysvalloissa tuhota nuoren naimattoman miehen lupaava poliittinen ura toteamalla vain ”Hän ei näytä olevan kiinnostunut tytöistä…”.  Tänä päivänä kenen tahansa varttuneemman henkilön maine voidaan mustata vaikkapa kummastelemalla hänen nuorta ystäväpiiriään… Kuulija, joka ei tiedä, kuinka nuorista on kyse, olettaa yleensä heti pahinta. Vastuu väärinymmärryksen seurauksista on viestin vastaanottajalla, eikä hän ymmärrä sitä.

Sanoilla voidaan tehdä myös hyvää.

Kaksi nallea syleilee toisiaan
Jokainen kaipaa joskus lohtua. Kuva by congerdesign from Pixabay.

Ystävälliset, lohduttavat sanat auttavat vaikeuksien keskellä. Opetus ja ohjaus tapahtuvat sanojen, kuvien ja käytännön avulla, ja kaikki ovat oppimisprosessissa yhtä tärkeitä kanavia. Sanoilla voidaan välittää tietoa ja ohjeita, kertoa tapahtumista ja käytännöistä, markkinoida, edistää myyntiä, houkutella kiinnostuneita. 

Helppoa se ei kuitenkaan ole.

Kuten varmaan jo huomasittekin, sanojen käyttö ei ole vaaratonta edes sille, joka tuntee kielen, kieliopin ja semantiikan. Todellinen riski se on niille, joiden kielitaidossa on puutteita, jotka eivät osaa erottaa sanan eri merkityksiä eri konteksteissa, jotka eivät ole sisäistäneet edes kieliopin perussääntöjä ja jotka eivät ymmärrä sitä, että vastuu tulkinnasta on aina lukijalla ja kuulijalla. Ihminen, joka ei hallitse omaa äidinkieltään, ei pysty myöskään valitsemaan vieraan kielen sanastosta oikeata sanaa. Jos halutaan esimerkiksi kääntää englanniksi sana oikeus, on tiedettävä, tarkoitetaanko tuomioistuinta vai oikeutta esimerkiksi tehdä jotain. Tämä eri kontekstien ero voi olla niin sanakirjojen, netin sanastojen, Sanakirja.fi:n (entinen MOT) kuin Google Translatorinkin käyttäjälle kompastuskivi. Esimerkiksi suomen kielen sana ”oikeus” voidaan kääntää ”right” (oikeus tehdä jotakin), ”court” (oikeusistuin), ”license” (viranomaisen myöntämä lupa), ”justice” (oikeudenmukaisuus), ”fair” (oikeus ja kohtuus), tai ”law” (laki, oikeusjärjestelmä). Tämä lista, joka ei ole täydellinen eikä muita vaihtoehtoja pois sulkeva, on otettu Sanakirja.fi:stä. Jos et ole aivan varma siitä, missä merkityksessä sanaa kääntämässäsi lauseessa käytetään, älä käännä lausetta.

Mobiili käännössovellus helpottaa - mutta vain jos tuntee kielen.
Koneen tekemä käännös on syytä aina tarkistaa / tarkistuttaa. Kuva by mohamed Hassan from Pixabay.

Älä ainakaan Google Translatorilla.

Äläkä ainakaan, jos käännät tekstejä työksesi, yrityksen, laitoksen, koulun tai jonkun yksittäisen henkilön puolesta. Viestintä on ala, jossa vaaditaan sekä kielen että kontekstin hallintaa. Tekniset työkalut, kuten erilaiset somealustat, ovat sivujuonne. Viestijän tärkein työkalu on kieli. Oma äidinkieli. Ilman sen hallintaa ei pysty hallitsemaan muitakaan kieliä.

Words have their sense, messages have their intentions.

I have always been interested in words and meanings. It made me a difficult child if I should be in such a mood: I did exactly as I was told, which was often quite different from what the order meant. It was called hair-splitting or theseswisdom. I got even worse names too. In the small village community formed by simple people, they were not used to someone distinguishing between words, their literal meanings and the speaker’s intention. If everyone did that, it would be chaos.

Although it is just a matter of semantics.

The dictionary gives literary meanings to words
A dictionary may know the literal meanings, but not necessarily the meaning that a person gives to a word. Image by Davie Bicker from Pixabay

Bleak house. It is a book by Charles Dickens. The first thing that comes to mind from the name is a damp, draughty building where people are always shivering. Those who have read the book or seen the movie or series made of the book know that cruelty can also be in people’s minds. People can treat each other rudely. Today, the very popular expression ”Sick house” has even more interpretations. The structures may be faulty, damp, the house may make the people living there sick, or there may be something wrong with the atmosphere of the ”house”, i.e. the organization. If you do not know the context in which the speaker or writer uses the expression, it may even be impossible to make a correct interpretation.

Are you still alive?

It can be even more difficult to interpret for what intention the words are used. The greeting from Pori when you see an old friend after a long break is ”Are you still alive”. Good food can be praised in Pori dialect by saying ”No shit.” Just as a dog knows a dog, a person from Pori recognizes another person from Pori and takes the sentences as they are intended. As politeness. However, try to go and say those words to someone who does not know the Pori dialect. You may lose a friend.

The purpose of the message is misinterpreted.

The dog shows its teeth menacingly
Even animals can misinterpret messages: A wide human smile with teeth visible can be a message of hostility to a dog. Image by Jeannette1980 from Pixabay

In the worst-case scenario, misinterpreted or assumed intent of innocent words can cost you a job or lead to prosecution. Even more probably in the time after #Metoo. It is not always fair or justified. Although the speaker or writer tries to choose his words carefully, he cannot know in which state of mind, context and with what information each recipient hears or reads the message. The recipient is always responsible for interpreting the message.

The word is powerful.

The pen is mightier than the sword, wrote the British Lord Lytton, author and politician, in 1839. Even before him, the same idea had been expressed, e.g., by Jean-Jacques Rousseau. Words can overthrow governments, move borders, change peace into war and war into peace. With a few words, a political opponent can be turned into persona non grata in the eyes of the people. At a time when homosexuality was universally frowned upon, in the United States, a promising political career of a young single man could be destroyed simply by wondering: ”He doesn’t seem to be interested in girls…” Today, the reputation of any older person can be tarnished, for example, by making fun of his young circle of friends… A listener who does not know how young these people are, usually immediately assumes the worst. The responsibility for the consequences of a misunderstanding lies with the recipient of the message, and he does not understand it.

Words can also do good

Two teddy bears embrace each other
Everyone needs comfort sometimes. Image by congerdesign from Pixabay

Kind, comforting words help in the midst of difficulties. Teaching and guidance takes place with the help of words, pictures and practice, and all are equally important channels in the learning process. Words can be used to convey information and instructions, tell about events and practices, market, promote sales, attract interested parties.

However, it is not easy.

As you probably already noticed, the use of words is not riskless even for someone who knows the language, grammar and semantics. It is a real risk for those whose language skills are inadequate, who do not know how to distinguish the different meanings of a word in different contexts, who have not internalized even the basic rules of grammar and who do not understand that the responsibility for interpretation always lies with the reader and the listener. A person who does not master his own native language is also unable to choose the right word from the vocabulary of a foreign language. For example, if you want to translate the word “oikeus” into English, you need to know whether it means a court, the right to do something or something else. This difference in different contexts can be a stumbling for users of dictionaries, online dictionaries, Sanakirja.fi (formerly MOT) and even Google Translator. For example, the Finnish word ”oikeus” can be expressed in English with the terms ”right”, ”court”, ”license”, ”justice”, ”fair” and reasonableness), or ”law” (law, legal system). This list, which is not complete and does not exclude other alternative interpretations, has been taken from Sanakirja.fi. If you are not quite sure, that in what sense a word is used in the sentence you are translating or what tone your intended translation will give to the sentence, do not translate the sentence.

The mobile translator application makes life easier - but only if you know the language.
The translation made by the program should always be checked. Image by mohamed Hassan from Pixabay.

At least not with Google Translator.

In any case, not, if you are translating texts for your job, company, institution, school or an individual. Communications is a field that requires mastery of both languages ​​and context. Technical tools, such as various social platforms, are a side plot. The most important tool of a communicator is language. Native language. Without mastering it, you cannot master other languages.

Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman rahoittamien DigCon ja Sustainabuild -hankkeiden puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.

This article was written in the framework of theDig-Con and Sustainabuild-projects funded by the European Union’s Erasmus + program. The sole responsibility for the views expressed in this article lies with the authors.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.