Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija; Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja
English version: Click the link
Kyllä koskevat. Niin yleislait, kuten tieliikennelaki, rikoslaki tai tuloverolaki, kuin erilaiset ammattikuntiin kohdistuvat erityislaitkin, jos ammattisi tai toimesi sattuu sivuamaan kyseistä lakia ja sen soveltamisalaa. Itse talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon parissa ikäni työskennelleenä olen joutunut pitämään itseni ajan tasalla lukemattomien lakien ja säädösten sisällöstä, muutoksista ja niiden voimassaoloajoista. Pahimpina aikoina kun esimerkiksi verolait ja niiden soveltamisohjeet saattoivat muuttua useampiakin kertoja vuodessa. Ja päälle voitiin laskea bonuksina vielä KHO:n ennakkoratkaisut.
Tietämättömyys lainsäädännön sisällöstä kun ei ole lieventävä asianhaara.
Siksi hämmennyn aina, kun huomaan, että jonkun alan ammattilaiseksi itseään kutsuva ei ole selvillä alaansa koskevasta lainsäädännöstä tai ei omaa niitä tietoja ja taitoja, joita pakottava lainsäädäntö tai viranomaisten ohjeistus olettaa hänen omaavan. Vaikka turkulainen oikeustieteen yliopistoprofessori aikoinaan määrittelikin lakikirjan pelkäksi hintaluetteloksi, joka ei kiellä ketään tappamasta, varastamasta tai raiskaamasta, vaan ainoastaan määrää jokaiselle teolle hinnan, joko rahallisen tai ajallisen, se ei oikeuta ketään jättämään huolehtimatta lakien ja säädösten hänelle säätämistä velvoitteista.
Kuten esteettömyydestä huolehtimisesta tai jätteiden lajittelusta.
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019) sisältää EU:n saavutettavuusdirektiivin vaatimukset ja koskee kaikkia julkisrahoitteisia toimijoita. Myös ammattikorkeakouluja. Saavutettavuudesta on pidettävä soveltuvin osin huolta esimerkiksi opinnäytetöissä ja muissa julkaisuissa. Koska lain soveltamisalue on laaja, olisi hyvä, että laki ja sen sisältämät esteettömän ja saavutettavan digitaalisen palvelun ja verkkojulkaisun periaatteet tunnettaisiin ja niitä osattaisiin soveltaa käytäntöön myös lain tarkoittamien organisaatioiden kohderyhmien viestinnästä vastaavien ja viestintää hoitavien parissa. Olisi yhtä lailla hyvä, että osattaisiin tunnistaa, mitkä lain vaatimuksista ovat sovellettavissa perinteiseen viestintään ja palveluntuotantoon. Pahitteeksi ei olisi myöskään osata soveltaa vaatimuksia käytäntöön.
Olennainen osa viestinnän ammattilaisen ydinkompetenssia on tuntea tärkeimmät saavutettavuusvaatimukset ja tunnistaa tilanteet, joissa saavutettavuuden vaatimusten huomioimatta jättäminen voi johtaa siihen, ettei viesti saavuta kaikkia kohderyhmään kuuluvia.
Yksi tällainen tilanne on värien käyttö esimerkiksi verkkosivuilla, julkaisuissa, tiedotteissa tai tarroissa. Värit ovat monesti olennainen osa viestiä. Värillä voidaan pyrkiä esimerkiksi korostamaan jotain viestin sanomaa, kertomaan, että viesti liittyy tiettyyn teemaan, kuten ympäristöön, tai lisäämään yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Värejä voidaan käyttää myös rakenteissa ja rakennuksissa. Kaikki eivät kuitenkaan näe värejä samalla tavoin. Puna-vihersokeudesta kärsii eri lähteiden mukaan 8 – 9 prosenttia miehistä ja 0,4 – 1 prosenttia naisista. Karkeasti laskien joka 20. ihminen ei erota punaista ja vihreää väreinä. Heille nuo värit ovat harmaata. Pelkkää harmaata.
Eikä puna-vihersokeus ole ainoa värinäköhäiriön muoto.
Astetta vakavampiin saavutettavuusongelmiin voidaan törmätä viime aikoina yleistyneiden voimakkaita vilkkuvalo- ja stroboefektejä sisältävien sivujen, videoiden ja jopa kokonaisten televisio-ohjelmien kanssa. Migreenin taipuvaisilla ne saattavat laukaista migreenin ja epileptikoilla epileptisen kohtauksen. Hyväksyttävä vastaus kritiikkiin ei ole, ettei kenenkään ole pakko niitä katsoa. Samaa vastausta kun väläyteltiin silloinkin kun naiset alkoivat suuremmin joukoin tulla työelämään: ”Eihän teidän ole pakko tehdä töitä…”
Lainsäädännössä olevat esteettömyysvaatimukset eivät rajoitu pelkästään viestintään ja verkkopalveluihin. Rakennuslainsäädäntö ja ohjeistukset sisältävät omia vaatimuksiaan, työlainsäädäntö samoin. Useimmat tietävät tasa-arvolain, jotkut voivat tuntea yhdenvertaisuuslain työnantajille asettamat velvoitteet, mutta vain kaikkein valistuneimmat tietävät, että työnantajilla on mahdollisuus saada myös korvauksia työntekijöidensä tarpeita vaativien esteettömyystöiden suorittamisesta.
Useimmiten niistä kieltäydytään liian kalliina ja harvoja hyödyttävinä. Ainakin, jos kiinteistöjen omistajat ja omistajien edustajat, isännöitsijät, kiinteistö- ja kunnossapitopäälliköt, asioista saavat päättää.
Esteettömyyden kaltaisia asiakokonaisuuksia, joiden kaikkia ulottuvuuksia on vaikea nähdä, ja joita lähestytään ei-tuo-meitä-koske -asenteella, on muitakin. Tulee esimerkiksi olemaan mielenkiintoista nähdä, miten jätedirektiivin uudistus ja siihen pohjautuva uusi jätelainsäädäntö, joka astuu kaikessa ankaruudessaan kokonaisuudessaan voimaan vuoden 2023 aikana, on onnistuttu ajamaan sisään eri ammattipiireihin. Jotkut kunnat ovat ottaneet varaslähtöjä esimerkiksi kompostointiin ja jätteiden lajitteluun liittyvissä kysymyksissä, mutta vastapuolella, isännöitsijöiden, kiinteistöpäälliköiden, arkkitehtien, suunnittelijoiden ja käytännön toteutuksista vastaavien rakentajien keskuudessa tietämys lajitteluvelvoitteen kattavuudesta tuntuu laajalti vielä olevan samaa tasoa kuin esteettömyyskysymyksissä.
Lapsenkengissä.
Jos isännöitsijä ei esimerkiksi ole edellyttänyt huolto-, siivous- ja kiinteistöpalveluita tarjoavilta yrityksiltä jätteiden lajittelua osana palvelunkuvausta, tai ainakin lajittelun mahdollistavaa kalustoa, kuten monilokeroisia roskiksia, sanktioiden kohteiksi ei ensisijaisesti joudu kiinteistöpäällikkö, kunnossapidosta vastaava henkilö tai huoltoyritys, vaan kiinteistön omistaja, taloyhtiö, hallitus ja toimitusjohtaja / isännöitsijä.
Mutta kyllä ne sanktiot sieltä valuvat alaspäin.
Siksi voisikin olla hyvä, että jokainen – asemasta ja tehtävistä riippumatta – seuraisi oman alansa ja siihen läheisesti liittyvien alojen lainsäädäntöä ja pyrkisi mieluiten proaktiivisesti hoitamaan asioita kuntoon. Paitsi että lakien noudattaminen on olennainen osa yritysten yhteiskuntavastuuta ja vastuullista toimintaa, se liittyy välittömästi ja välillisesti moneen kestävän kehityksen tavoitteeseen. Edellä esitetyt esimerkit voidaan suoraan kytkeä esimerkiksi tavoitteisiin 6 (Puhdas vesi), 8 (Kunnollinen työ), 10 (Vähemmän eriarvoisuutta), 11 (kestävät kaupungit ja yhteisöt), 13, 14 ja 15 (Ilmasto, vesi ja maa), sekä 16 (Rauhallinen, oikeudenmukainen ja vahva yhteiskunta).
English version
Oh, do the laws and regulations apply to me too?
Yes, they apply. Both general laws, such as the Road Traffic Act, the Criminal Code or the Income Tax Act, as well as various special laws concerning certain branches and professions, if your profession or job happens to be in the circle of the law in question and its scope of application. Having worked in finance, personnel and ICT management myself, I have had to keep myself up to date with the content, changes and validity periods of countless laws and regulations. In the worst times, for example, tax laws and their application guidelines could change several times a year. On top of that, the preliminary rulings of the Supreme Administrative Court could be counted as bonuses.
Ignorance of the content of the legislation is not a mitigating factor.
That is why I am always confused, when I notice that someone who calls himself a professional in a field is not aware of the legislation in his field, or does not have the knowledge and skills that mandatory legislation or official guidelines assume he should have. Even though a professor of jurisprudence at the University of Turku once defined the law book as a mere price list, which does not prohibit anyone from killing, stealing or raping, but only sets a price for each act, whether monetary or temporal, it does not entitle anyone to neglect the obligations imposed on him by laws and regulations.
Like taking care of accessibility or sorting waste.
The Act on the provision of digital services (306/2019) contains the requirements of the EU accessibility directive and applies to all publicly funded operators. Also universities of applied sciences. Accessibility must be considered in applicable parts, for example in theses and other publications. The scope of application of the law is wide. Thus, it would be good, if the law and the principles of barrier-free and accessible digital service and online publishing contained in it were known. It is also recommendable, that those applying the laws in practice i.e., those responsible for and handling communication of the target groups of the organizations referred to in the law, would know their duties and responsibilities. It would be equally good to be able to recognize which of the law’s requirements are applicable to traditional communication and service production, and to know how to apply them in practice too.
An essential part of the core competence of a communication professional is to know the most important accessibility requirements and to recognize situations where ignoring the accessibility requirements can lead to the message not reaching all members of the target group.
One example of such situations is the use of colors, e.g., on websites, publications, bulletins or labels. Colors are often an essential part of the message. Color can be used, for example, to emphasize something the message says, to tell that the message is related to a certain theme, such as the environment, or to increase the feeling of togetherness. Colors can also be used in structures and buildings. However, not everybody sees colors in the same way. According to various sources, 8 to 9 percent of men and 0.4 to 1 percent of women suffer from red-green blindness. Roughly speaking, every 20th person cannot distinguish between red and green as colors. For them, those colors are gray. Just gray.
And red-green blindness is not the only form of color vision disorder.
Even more serious accessibility problems can be encountered with pages, videos and even entire television programs that contain strong flashing lights and strobe effects that have become common recently. In migraine-prone people, they may trigger a migraine, and in epileptics, an epileptic seizure. An acceptable response to criticism is not that no one is forced to watch it. The same answer was given even when women began to enter the working life in larger numbers: ”You don’t have to work…”
The accessibility requirements in the legislation are not limited only to communication and online services. Construction legislation and guidelines contain their own requirements, as contains labor legislation too. Most people know about the Equality Act, some may know the obligations imposed on employers by the Non-discrimination Act, but only the most enlightened know that employers also have the opportunity to receive compensation for performing accessibility work that is required to enable the working of disabled employee.
Mostly, these accessibility works are rejected as too expensive and beneficial to few people. At least if the real estate and maintenance managers are let to decide on things.
There are other issues like accessibility, which are difficult to see in all their dimensions, and which are approached with a don’t-touch-us attitude. For example, it will be interesting to see how the reform of the waste directive and the new waste legislation based on it, which will enter into force in all its severity in the course of 2023, have been adopted in various professional circles. Some municipalities have made an early start in issues related to composting and waste sorting, for example, but on the other hand, among property managers, tenant managers, architects, designers and builders responsible for practical implementations, the knowledge about the coverage of the sorting obligation still seems to be at the same level as in accessibility issues.
In its infancy.
If, for example, the property manager has not required the company providing maintenance, cleaning and real estate services, to sort waste, or, at least, to have equipment that enables sorting, such like multi-compartment garbage bins, the targets of sanctions are not primarily the property manager or the maintenance company, but the property owner, building society, board and CEO / Tenant Manager.
But, you know, those sanctions will trickle down from there.
That’s why it would be good if everyone – regardless of position and tasks – followed the legislation of their own field and closely related fields, and preferably tried proactively to get things done right. Not only is compliance with laws an essential part of corporate social responsibility and responsible operation, it is directly and indirectly related to many sustainable development goals too. The examples presented above can be directly linked to goals 6 (Clean water), 8 (Decent work), 10 (Reduced inequality), 11 (Sustainable cities and communities), 13, 14 and 15 (Climate, water and land), and 16 (Peace and justice, strong societies).
Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman rahoittaman Sustainabuild -hankkeen puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.
This article was written in the framework of the Sustainabuild-project funded by the European Union’s Erasmus + program. The sole responsibility for the views expressed in this article lies with the authors.
