Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija; Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja
English version: Click the link
Terveisiä Budapestista. Tosin hieman viiveellä, mutta…
Buda + Pest = Budapest, kaksoiskaupunki Tonavan molemmin puolin. Alun perin Buda ja Pest olivat kaksi erillistä kaupunkia. Buda oli alkuperäisen Unkarin kuningaskunnan pääkaupunki, jonka keskiaikaisen legendan mukaan sanotaan saaneen nimensä perustajansa, hunnivalloittaja Attilan veljen, Bledan mukaan. Muitakin selityksiä on. On muiden muassa arveltu, että nimi tulisi alueella olevista kuumista lähteistä slaavilaisen вода -sanan (= vesi) kautta, tai että sana olisi johdettu suomalais-ugrilaisesta puhdas / puhas -sanan kantamuodosta. Myös Pest- nimen alkuperälle löytyy useampia selityksiä. On esimerkiksi esitetty, että Pest -nimi juontaisi juurensa rutosta tai muista taudeista, jotka vaivasivat kaupunkia valloittajien jäljiltä, tai että nimi juontaisi juurensa muinaisslaavilaisesta luolaa tarkoittavasta sanasta, tai että nimi tulisi alueella olleesta roomalaisesta linnoituksesta, jota bysanttilainen historioitsija Claudius Ptolemaios kutsui Pessiumiksi.
Niin tai näin, kaksi kaupunkia yhdistyivät yhdeksi Tonavan molemmat rannat kattavaksi suurkaupungiksi viimeistään vuonna 1873, samalla kun kaupungista tuli Habsburgien monarkian runkona olevan Itävalta-Unkarin keisarikunnan toinen pääkaupunki. Kaksoiskaupunki sai siis kunnian olla myös kaksoispääkaupunki. Germaanisten keisarikuntien kukistuttua, ja Unkarin jälleen itsenäistyttyä ensimmäisen maailmansodan melskeissä, Budapestista tuli uuden Unkarin pääkaupunki.
Vietimme tässä kaupungissa nelisen päivää keskellä kauneinta suvea paitsi Dig-Con projektin workshopin ja kokousten puitteissa, myös ja ennen kaikkea kouluttaen tulevia kouluttajia rakennusalan digitalisaatioon liittyvissä erityiskysymyksissä. Kaksipäiväinen koulutus oli SAMKin vastuulla olevan Train the Trainer -kurssin testi. Mukana oli 13 paikan päällä olevaa ja kaksi etäyhteyden päässä ollutta osallistujaa, joiden lisäksi koulutusta kävivät seuraamassa Unkarin rakennusalan valtakunnallisten järjestöjen, yritysten ja Rakennus- ja liikenneministeriön edustajia. Koulutuksen sisällöstä vastasi SAMK ja kouluttajina toimivat pääasiassa Sirpa Sandelin ja Kari Lilja. Lisäksi jokainen osallistuva partneri esitteli lyhyesti yhden löytämänsä parhaan käytännön, Hansa Parlament kävi läpi uusia tutkintovaatimuksia, ja saksalainen HS21 ammattikorkeakoulu esitteli oman Digitaalisen yrittäjyyden opetussuunnitelmansa.
Aiheisiin kuului digitaalisen suunnittelun, BIM-mallien soveltamisen ja projektinhallinnan lisäksi tuoreempia ja uudempia aihealueita, kuten dronet ja niiden käyttö, autonomiset työkalut ja robotiikka työmailla, digitalisaation vaatimusten huomiointi itse rakenteiden ja talotekniikan suunnittelussa ja luonnollisesti itse tekoäly. Tekoälystä puhuttaessa ChatGPT nousi taas suurimmaksi puheenaiheeksi, vaikka aihetta tutkinut väitöskirjatutkijakin esitti meille lyhyen esimerkin siitä, kuinka dedikoitu tekoäly voi avustaa rakennus- ja rakennesuunnittelussa.
Aloinkin miettiä, tulisiko meidän jatkossa pyrkiä selvemmin erottelemaan suurelle yleisölle (ja viihdekäyttöön) tarkoitettu tekoäly (= ChatGPT ja sen kaltaiset sovellukset) ammattikäyttöön tarkoitetuista sovelluksista, ja jos, mitkä olisivat kriteerit.
Yksi selkeä kriteeri olisi lähdeaineisto, jota algoritmi käyttää oppiakseen. ChatGPT käyttää internetin vapaita aineistoja, joiden luotettavuutta objektiivisuutta ja johdonmukaisuutta ei välttämättä kontrolloi kukaan. Ammattilaissovellukset, kuten Alpha Fold 2, jota käytetään proteiinien rakenteiden tutkimuksessa ja mallintamisesta, käyttävät lähteinään tietokantoja, joiden sisältö on tarkkaan valvottua, ja joihin aineistoa kerätään vain vertaisarvioiduista ja kontrolloiduista tutkimuksista. Toinen kriteeri voisi olla algoritmin tai mallin kypsyysaste – maturity level – julkistusvaiheessa. ChatGPT on päästetty julkisuuteen testivaiheessa, ja sen valmistajakin varoittaa tästä sivuillaan. Ammattilaissovellukset on jouduttu jo juridisten ja taloudellisten riskien vuoksi testaamaan moneen kertaan ennen julkistamista. Olisihan aika katastrofaalista, jos syöpälääkettä mallinnettaessa saataisiinkin aikaan uusi, nopeasti lisääntyvä, helposti leviävä ja letaali prionimolekyyli.
Ja kolmantena kriteerinä voisi, tai ehkä jopa tulisi, olla valmistajan, markkinoijien ja suunniteltujen käyttäjäryhmien eettinen kypsyys ja moraalinen valmius kantaa se vastuu, jonka kehittyneeseen tekoälyyn pohjautuvan työkalun käyttöönotto käyttäjälleen tuo.
Jos ajatellaan, että vastuu lepää aina jonkun muun harteilla, on syytä pysyä vain viihdelinjalla.
Two cities
Greetings from Budapest. Although late, but still…
Buda + Pest = Budapest, a twin city on both sides of the Danube. Originally, Buda and Pest were two separate cities. Buda was the capital of the original Kingdom of Hungary, which, according to medieval legend, is said to have been named after its founder, Bleda, the brother of the Hun conqueror Attila. There are other explanations too. For example, it has been speculated that the name came from the hot springs in the area via the Slavic word вода (= water), or that the word was derived from the Finno-Ugric root of the word pušt / puhas (= clean in English). There are also several explanations for the origin of the name Pest. E.g., it has been suggested that the name Pest originates from the plague or other diseases that afflicted the city after the conquerors, or that the name originates from an ancient Slavic word meaning a cave, or that the name comes from a Roman fortress in the area, which the Byzantine historian Claudius Ptolemaios called Pessium.
One way or another, the two cities merged into one metropolis covering both banks of the Danube at the latest in 1873, at the same time as the city became the second capital of the Austro-Hungarian Empire, which was the backbone of the Habsburg monarchy. The twin city thus got the honour of being a twin capital as well. After the fall of the Germanic empires, and after Hungary regained its independence in the chaos of the First World War, Budapest became the capital of the new Hungary.
We spent four days in this city in the middle of the most beautiful summer, not only within the framework of the workshop and meetings of the Dig-Con project, but also and above all training future trainers in special issues related to the digitalization of the construction industry. The two-day training was a test of the Train the Trainer course designed and conducted by SAMK. There were 13 on-site and two remote participants, and, in addition to them, the training was monitored by representatives of the Hungarian Ministry of Construction and Transport, the Hungarian Construction Trade Union, the Technologigical Centre of the Budapest University of Technology and Economics, and the Managing Director of Cadline. SAMK was responsible for the content of the training and the trainers were mainly Dr. Sirpa Sandelin and Dr. Kari Lilja. In addition, each participating partner briefly presented one of the best practices they found, Hansa Parlament reviewed the new degree requirements, and the German HS21 University of Applied Sciences presented its own Digital Entrepreneurship curriculum.
In addition to digital design, the application of BIM models and project management, the topics included fresher and newer topics, such as drones and their use, autonomous tools and robotics on construction sites, consideration of digitalization requirements in the design of structures and building technology, and, of course, artificial intelligence itself. When discussing about artificial intelligence, ChatGPT became the biggest topic of conversation again, even though the doctoral researcher who studied the topic also presented us with a short example of how dedicated artificial intelligence can assist in building and structural design.
I began to wonder whether we in the future should strive to more clarified concepts and distinguish artificial intelligence intended for the public (and for entertainment use) (= ChatGPT and similar applications) from applications intended for professional use, and if so, what the criteria would be.
One clear criterion would be the source material that the algorithm uses to learn. ChatGPT uses free materials from the internet, the reliability, objectivity, and consistency of which is not necessarily controlled by anyone. Professional applications, such as Alpha Fold 2, which is used in researching and modelling of protein structures, use as their sources databases whose content is carefully controlled, and where material is collected only from peer-reviewed and controlled studies. Another criterion could be the maturity level of the algorithm or model during the announcement phase. ChatGPT has been released to the public in the test phase, and its manufacturer also warns about this on their website. Due to legal and financial risks, professional applications have already had to be tested many times before publication. It would be quite catastrophic if a new, rapidly multiplying, easily spread and lethal prion molecule would be created when the aim is to model a cancer drug.
And the third criterion could, or perhaps even should, be the ethical maturity and moral readiness of the manufacturer, marketeers, and planned user groups to bear the responsibility that the introduction of a tool based on advanced artificial intelligence brings to the user.
If you think that the responsibility always rests on someone else’s shoulders, you should stay on the entertainment line only.
Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman rahoittaman Dig-Con -hankkeen puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.
This article was written in the framework of the Dig-Con -project funded by the Erasmus + program of European Union. The sole responsibility for the views expressed in this article lies with the authors.
