Kari Lilja, TkT, Erikoistutkija; Sirpa Sandelin, TkT, Yliopettaja
Olen aikoinani ajanut kuorma-autokortin. Ajo-opettajani oli vuosikymmeniä rekkaa ajanut Vikstedt. Yksi hänen opetuksistaan on edelleenkin ajankohtainen. Hänellä kun oli tapana sanoa, että liikenteessä kannattaa aina seurata taustapeiliä, mutta taakseen ei kannata katsoa. Jos kiinnittää liikaa huomiota siihen, mitä takana on, voi olla, ettei huomaa eteen tulevaa mutkaa, estettä, toista autoa tai pallon perässä juoksevaa lasta. Hän opetti myös lukemaan liikennettä ja ennakoimaan ja korosti, että ei kannata luottaa siihen, että kaikki toimisivat oikein tai lain mukaan.
Samat opit pätevät yritystoimintaan.
Jos tuijotamme liikaa menneeseen, juhlimme saavutettua menestystä ja tuudittaudumme omaan erinomaisuuteemme, voi käydä niin, että emme huomaa markkinoilla tapahtuvia muutoksia, kilpailijoiden saavuttamaa teknistä etumatkaa tai muuta toimintaamme uhkaavaa mustaa pilveä taivaanrannassa. Tällöin ennakointiin ei jää aikaa. Kun myrsky on jo kohdalla, on vain yritettävä selviytyä.
Haaksirikkokin on mahdollinen.
Markkinoiden seuraaminen, kilpailijoiden toimien ennakointi ja lainsäädännön vaikutusten arviointi ovat luonnollisesti haastavampia toimia kuin kanssa-autoilijoiden edesottamusten tai muuttuvien liikenneolosuhteiden havainnointi ja huomioon ottaminen. Siitä huolimatta, tai ehkä juuri sen tähden, ajan tasalla pysyminen myös yrityksen toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten osalta on yrittäjälle ja yritykselle paljon tehokkaampaa resurssien käyttöä kuin peiliin katsominen, virheiden esiin nostaminen ja syyllisten hakeminen.
Kaatunutta maitoa ei saa takaisin kannuun.
Erityisen tärkeätä eteenpäin, tulevaisuuteen, katsominen on yrityksissä, joilla on edessään sukupolvenvaihdos. Mistä löytyisi paras jatkaja? Miten turvata mahdollisimman hyvä alku uudelle sukupolvelle, jatkajalle, unohtamatta luopujan elantoa? Miten siirtää kaikki se piilevä tieto, jota edelliselle sukupolvelle on kertynyt, uudelle sukupolvelle? Miten hyödyntää jatkajan oma osaaminen ja mahdollisesti muualla hankittu kokemus juuri tässä liiketoiminnassa? Kuinka helppoa olisi, jos kysymyksiin olisi yksi ainoa vastaus, jonka voisi kaavamaisesti sovittaa jokaiseen sukupolvenvaihdostilanteeseen. Valitettavasti vain näin ei ole.
Yrityksen sukupolvenvaihdos, jos mikä, on ainutlaatuinen ja uniikki. Muuallakin kuin Porissa.
Olemme päättyneen vuoden aikana keränneet erilaisia sukupolvenvaihdostapauksia ja yrittäneet löytää niistä yhteisiä piirteitä jotka parhaiten kuvaisivat onnistunutta prosessia. Sellaisiakin on löytynyt, vaikka aineisto kokonaisuutena korostaa jokaisen prosessin yksilöllisyyttä. Tyypillistä onnistuneelle sukupolvenvaihdokselle on ollut
- Ajoissa aloitettu suunnittelu ja prosessin käynnistäminen. Parhaimmillaan seuraavaa sukupolvenvaihdosta on ryhdytty valmistelemaan heti edellisen vaihdosprosessin päätyttyä.
- Seuraaja on hankkinut kokemusta sekä tässä yrityksessä että muualla ja on vapaaehtoisesti ja innolla ottamassa vetovastuun yrityksessä.
- Luopuva yrittäjä on huolehtinut omista eläkemaksuistaan ja eläkeansio on vastannut yrittäjän todellista panosta yrityksessä. Valitettavan moni yrittäjä maksaa liian pientä eläkevakuutusmaksua, mikä johtaa pieneen eläkkeeseen. Tällöin – yrittäjän toimeentulon turvaamiseksi – yrityksestä pitäisi luopumisen yhteydessä saada kauppahinta tai muu korvaus, johon seuraajalla tai yrityksellä ei ole varaa. Yrittäjän eläkevakuutusmaksua ei tulisikaan nähdä kuluna vaan investointina yrityksen jatkuvuuteen.
- Prosessin suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään apuna ammattilaisia.
- Yrityksen ja yrittäjän verkostot ovat kunnossa. Hyvät ja toimivat verkostot auttavat yllättävissäkin tilanteissa.
- Sekä luopujalla että jatkajalla on tukenaan ulkopuolinen mentori.
- Luopuja on jatkajan tukena pyydettäessä, mutta ei puutu päätöksiin muuten.
- Perillisiä kohdellaan tasapuolisesti.
Harvassa onnistuneessa sukupolvenvaihdoksessa toteutuvat kaikki edellä luetellut piirteet, mutta vähintään kaksi edellä mainituista on löydettävissä useimmista.
Tulevaisuuteen varautuminen on viisautta, menneeseen haikailu resurssien tuhlausta.
Menestyksekästä alkanutta vuotta.
Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahaston Itämeren alueen ohjelman rahoittaman Inbets-hankkeen puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.
