Building Tomorrow in Construction Industry: Practical Examples for SDGs (1-5)

Anastasija Dmitrijeva, MSc, Researcher; Kari Lilja, DSc, Senior Researcher

Suomalainen versio – Latviešu versija

In 2015, the leaders of 193 countries made a promise to reach the Sustainable Development Goals (SDGs) by 2030. If these global goals were fulfilled, life on Earth would be healthier, cleaner, more stable, and less unequal for everyone. However, latest assessment of United Nations (2023) reveals that half of all targets and indicators demonstrate moderate or severe deviations from the intended trajectory. Thus, there is a need to steer the work for SDGs back on track and advance toward a sustainable future for all.

Sustainable Development Goals adopted by the United Nations.
Figure 1. Sustainable Development Goals adopted by the United Nations (United Nations, 2024)

Construction sector has a significant role to play in advancing sustainable development. According to World Green Building Council (2024), buildings contribute to roughly 40% of energy and process-related CO2 emissions, consume half of all extracted materials, account for 33% of water consumption, and generate 35% of waste globally. Construction causes significant environmental implications such as resource depletion, air, water, and land pollution, as well as biodiversity loss. Meanwhile, global building floor area is expected to be doubled by 2060. Creating sustainable built environments would not only serve as crucial solutions to combat climate change but also facilitate the creation of resilient, thriving communities and drive economic growth.

This series of blogs provides examples on how each of the 17 SDGs could be applied to construction. The aim is to present practical steps that can be taken within the industry to advance progress towards achieving the SDGs. In this first part, the first 5 SDGs and actions connected to these SDGs that construction industry can take to advance sustainable development, will be discussed.

SDG 1. No poverty: to eradicate extreme poverty for all people everywhere by 2030.

The construction industry could advance SDG 1 by designing and constructing affordable housing with basic facilities. This would increase accessibility to homeownership for a broader population. To enable this would require utilizing cost-effective construction materials and methods to keep building expenses low without compromizing on the quality, safety, and life cycle of buildings. By integrating design principles of sustainable construction into construction projects, using sustainable building materials and incorporating energy-efficient features, the industry can help mitigate the impacts of e.g., climate-related extreme events on all populations.

Slum  in Mumbai, inhabited by India's poor people. In the background can be seen high-rise buildings, where only the rich can afford to live
Figure 2. Slum in Mumbai, India, inhabited by poor people. In the background can be seen high buildings, where only the rich can afford to live. Picture by ameeq from Pixabay.

SDG 2. Zero hunger: to create a world free of hunger by 2030.

To advance SDG 2, the construction industry can prioritize avoiding the use of land for non-agricultural purposes which is suitable for food production. Additionally, construction projects can support this goal by incorporating water-saving technologies to conserve water resources and ensure sufficient water availability for agriculture. Constructing infrastructure for food warehousing, processing, and distribution would enhance food security and supply chain efficiency.

SDG 3. Good health and well-being: to ensure healthy lives and promote well-being for all at all ages by 2030.

Health stations, clinics, and hospitals need to be affordable and accessible to all members of society. Construction projects can support the goal by designing and building healthcare facilities that provide essential health-care services of high-quality to all individuals, regardless of their financial status. By implementing sustainable building practices that minimize environmental impacts (e.g., using building materials and technologies, filtering pollutants, improving indoor air quality), construction projects can contribute to reducing deaths and illnesses from hazardous chemicals and pollution. By designing and implementing safer traffic lanes for safer urban and intercity movement, construction projects can help reduce deaths and injuries from road traffic accidents.

SDG 4. Quality education: to ensure inclusive and equitable quality education and promote lifelong learning opportunities for all by 2030.

Construction projects can contribute to quality education by prioritizing the construction and upgrading of education facilities, designing them accessible to all students, including those with disabilities, to ensure that every child has equal access to education.

SDG 5. Gender equality: to achieve gender equality and empower all women and girls by 2030.

Construction industry can promote gender equality by providing equal opportunities for education and employment to both males and females. This involves implementing policies and practices that support the recruitment, retention, and advancement of women in construction-related fields.

The next blog will introduce the following 7 SDGs and discuss the potential activities that construction industry can take to advance sustainable development.

Suomeksi

Huomisen rakentaminen – käytännön esimerkkejä kestävän kehityksen tavoitteiden huomioimisesta rakennusalalla: Tavoitteet 1 – 5

Vuonna 2015 193 maan johtajat lupasivat saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet saavuttaminen tekisi elämisestä maapallolla terveellisempää, puhtaampaa, vakaampaa ja vähemmän epätasa-arvoista. Viimeisin Yhdistyneiden Kansakuntien arvio (2023) kuitenkin paljastaa, että puolessa kaikista tavoitteista ja indikaattoreista on havaittavissa kohtalaisia tai vakavia poikkeamia. Työ kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tulisikin saada takaisin raiteilleen ja kääntää suunta kohti parempaa tulevaisuutta.

Yhdistyneiden kansakuntien hyväksymät kestävän kehityksen tavoitteet
Kuva 1. Yhdistyneiden kansakuntien hyväksymät kestävän kehityksen tavoitteet (Yhdistyneet kansakunnat, 2024)

Rakennusalalla on merkittävä rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. World Green Building Councilin (2024) mukaan rakennukset aiheuttavat noin 40 prosenttia energian tuotantoon ja prosesseihin liittyvistä CO2-päästöistä, käyttävät puolet kaikista louhituista materiaaleista, kuluttavat 33 prosenttia vedenkulutuksesta ja tuottavat 35 prosenttia jätteistä maailmanlaajuisesti. Rakentamisella on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Se edistää luonnonvarojen ehtymistä, lisää ilman, veden ja maan saastumista ja tehostaa biologisen monimuotoisuuden vähenemistä. Maailmanlaajuisen rakennusalan odotetaan kuitenkin kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä. Kestävien rakennettujen ympäristöjen luominen ei toimisi vain ratkaisevina ratkaisuina ilmastonmuutoksen torjunnassa, vaan myös helpottaisi kestävien, kukoistavien yhteisöjen syntymistä ja vauhdittaisi talouskasvua.

Tämä blogisarja tarjoaa esimerkkejä siitä, kuinka kutakin 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta voitaisiin soveltaa rakentamiseen. Tavoitteena on osoittaa käytännön toimenpiteitä, joita alalla voitaisiin toteuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi. Tämä ensimmäinen osa kattaa viisi ensimmäistä kestävän kehityksen tavoitetta.

SDG 1. Ei köyhyyttä: äärimmäisen köyhyyden poistaminen kaikilta ihmisiltä kaikkialta vuoteen 2030 mennessä.

Rakennusteollisuus voisi edistää SDG 1:n saavuttamista suunnittelemalla ja rakentamalla kohtuuhintaisia perusvaatimukset täyttäviä asuntoja. Näin useammalle tulisi mahdollisuus  edulliseen kunnolliseen asumiseen. Tämä vaatisi kustannustehokkaiden rakennusmateriaalien ja menetelmien käyttöä rakennuskustannusten pitämiseksi alhaisina, mutta rakennusten laadusta, turvallisuudesta ja elinkaaresta ei saisi tinkiä. Integroimalla kestävän rakentamisen suunnitteluperiaatteita rakennusprojekteihin, käyttämällä kestäviä rakennusmateriaaleja ja sisällyttämällä rakennuksiin energiatehokkaita ominaisuuksia rakennusteollisuus voi auttaa lieventämään esimerkiksi ilmastoon liittyvien äärimmäisten tapahtumien vaikutuksia kaikkiin väestöryhmiin.

Intian Mumbain köyhien asuttama slummi. Taustalla  korkeita rakennuksia, joissa vain rikkailla on varaa asua.
Kuva 2. Intian Mumbain köyhien asuttama slummi. Taustalla korkeita rakennuksia, joissa vain rikkailla on varaa asua. Kuva by ameeq from Pixabay.

SDG 2. Ei nälkää: Nälästä vapaa maailma vuoteen 2030 mennessä.

SDG 2:n edistämiseksi rakennusala voi välttää elintarviketuotantoon soveltuvan maan käyttöä muuhun kuin maataloustarkoituksiin. Lisäksi yksittäiset rakennushankkeet voivat tukea tätä tavoitetta ottamalla käyttöön vettä säästäviä tekniikoita vesivarojen säästämiseksi ja riittävän veden saatavuuden varmistamiseksi maataloudelle. Infrastruktuurin rakentaminen elintarvikkeiden varastointia, jalostusta ja jakelua varten lisäisi elintarviketurvallisuutta ja toimitusketjun tehokkuutta.

SDG 3. Hyvä terveys ja hyvinvointi: Varmistetaan terve elämä ja hyvinvointi kaikenikäisille vuoteen 2030 mennessä.

Terveysasemien, klinikoiden ja sairaaloiden on oltava edullisia ja kaikkien yhteiskunnan jäsenten saatavilla. Rakennushankkeilla voidaan tukea tavoitetta suunnittelemalla ja rakentamalla terveydenhuollon tiloja, jotka tarjoavat laadukkaita välttämättömiä terveydenhuoltopalveluita kaikille yksilöille heidän taloudellisesta asemastaan riippumatta. Ottamalla käyttöön kestäviä rakennuskäytäntöjä, jotka minimoivat ympäristövaikutuksia (esim. rakennusmateriaalien ja -tekniikoiden käyttö, saasteiden suodattaminen, sisäilman laadun parantaminen), rakennusprojektit voivat osaltaan vähentää vaarallisten kemikaalien ja saasteiden aiheuttamia kuolemia ja sairauksia. Suunnittelemalla ja toteuttamalla turvallisempia liikennekaistoja turvallisempaa kaupunki- ja kaukoliikennettä varten rakennushankkeet voivat auttaa vähentämään tieliikenneonnettomuuksissa kuolleita ja loukkaantumisia.

SDG 4. Laadukas koulutus: Osallistava ja tasapuolinen laadukas koulutus ja elinikäisen oppimisen mahdollisuudet kaikille vuoteen 2030 mennessä.

Rakennushankkeet voivat edistää laadukasta koulutusta priorisoimalla koulutustilojen rakentamista ja parantamista ja suunnittelemalla ne kaikkien opiskelijoiden, myös vammaisten, kannalta esteettömiksi, jotta jokaisella lapsella olisi yhtäläinen pääsy koulutukseen.

SDG 5. Sukupuolten välinen tasa-arvo: Sukupuolten välisen tasa-arvon naisten ja tyttöjen vaikutusvallan lisääminen vuoteen 2030 mennessä.

Rakennusala voi edistää sukupuolten tasa-arvoa tarjoamalla yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja työllistymiseen sekä miehille että naisille. Tämä edellyttää sellaisten politiikkojen ja käytäntöjen toteuttamista, jotka tukevat naisten rekrytointia, työskentelyä ja etenemistä rakentamiseen liittyvillä aloilla.

Seuraavassa blogissa käsitellään seitsemää seuravaa kestävän kehityksen tavoitetta ja esitellään käytännön toimia, joita rakennusteollisuus voi tehdä edistääkseen kestävää kehitystä.

Latviešu

Būvējot rītdienu: praktiskas instrukcijas ilgtspējīgas attīstības mērķu sasniegšanai būvniecības nozarē

2015. gadā 193 valstu līderi deva solījumu līdz 2030. gadam sasniegt ilgtspējīgas attīstības mērķus (SDGs). Ja šie globālie mērķi tiktu īstenoti, dzīve ikvienam cilvēkam uz Zemes būtu veselīgāka, tīrāka, stabilāka un taisnīgāka. Tomēr jaunākais Apvienoto Nāciju Organizācijas novērtējums (2023) atklāj, ka puse no visiem mērķiem un rādītājiem uzrāda mērenas vai nopietnas novirzes no plānotās trajektorijas. Tādējādi ir nepieciešams virzīt darbu pie SDGs sasniegšanas atpakaļ uz pareizo ceļu un virzīties uz ilgtspējīgu nākotni visiem.

Apvienoto Nāciju Organizācijas pieņemtie ilgtspējīgas attīstības mērķi
1. attēls. Apvienoto Nāciju Organizācijas pieņemtie ilgtspējīgas attīstības mērķi (ANO, 2024)

Būvniecības nozarei ir nozīmīga loma ilgtspējīgas attīstības veicināšanā. Saskaņā ar World Green Building Council (2024) datiem, ēkas rada aptuveni 40% CO2 emisiju, kas rodas enerģijas un tehnoloģisko procesu rezultātā, ka arī puse no visiem iegūtajiem materiāliem, 33% no visa ūdens patēriņa un 35% no visiem atkritumiem visā pasaulē.

Būvniecība rada būtisku ietekmi uz vidi, piemēram, resursu izsīkšanu, gaisa, ūdens un zemes piesārņojumu, kā arī bioloģiskās daudzveidības samazināšanos. Tajā pašā laikā ir paredzams, ka līdz 2060. gadam ēku platība pasaulē divkāršosies. Ilgtspējīgas apbūvētas vides izveide ne tikai kalpotu kā izšķirošs risinājums pret klimata pārmaiņām, bet arī veicinātu elastīgu, plaukstošu kopienu veidošanu un ekonomisko izaugsmi.

Šajā blogu sērijā ir apskatīti piemēri, kā katru no 17 SDGs varētu piemērot būvniecībā. Mērķis ir iepazīstināt ar praktiskiem soļiem, ko nozare var veikt, lai paātrinātu progresu ceļā uz SDGs sasniegšanu. Šajā pirmajā daļā tiks aplūkoti pirmie 5 SDGs un ar šiem SDGs saistītās darbības, ko būvniecības nozare var veikt, lai veicinātu ilgtspējību.

SDG 1. Novērsta nabadzība: visur izskaust nabadzību visās tās izpausmēs līdz 2030.

Būvniecības nozare varētu sekmēt šo SDG, projektējot un būvējot finansiāli pieejamus mājokļus ar pamata aprīkojumu. Tas palielinātu mājokļu īpašumtiesību pieejamību plašākam iedzīvotāju lokam. Lai to nodrošinātu, būtu jāizmanto rentabli celtniecības materiāli un metodes, lai būvniecības izmaksas būtu zemas, neapdraudot ēku kvalitāti, drošību un dzīves ciklu. Integrējot ilgtspējīgas būvniecības dizaina principus būvniecības projektos, izmantojot ilgtspējīgus būvmateriālus un iekļaujot energoefektīvus elementus, nozare var palīdzēt mazināt, piemēram, ekstremālu klimatisku parādību ietekmi uz visiem iedzīvotājiem.

 Indijas nabagu graustu rajoni uz daudzstāvu ēku fona Mumbajā, kur var atļauties dzīvot tikai bagātie
2. attēls. Indijas nabagu graustu rajoni uz daudzstāvu ēku fona Mumbajā, kur var atļauties dzīvot tikai bagātie. Attēla avots: Pixabay. Attēla autors: ameeq.

SDG 2. Novērst bads un ilgtspējīga lauksaimniecība: izskaust badu līdz 2030.

Lai sasniegtu šo SDG, būvniecības nozare var noteikt par prioritāti atteikšanos no pārtikas ražošanai piemērotas zemes nelauksaimnieciskas izmantošanas. Turklāt būvniecības projekti var atbalstīt šo mērķi, ieviešot ūdens taupīšanas tehnoloģijas, lai taupītu ūdens resursus un nodrošinātu pietiekamu ūdens pieejamību lauksaimniecībai. Pārtikas uzglabāšanas, pārstrādes un izplatīšanas infrastruktūras izbūve uzlabotu pārtikas nodrošinājumu un piegādes ķēdes efektivitāti.

SDG 3. Laba veselība un labklājība: nodrošināt veselīgu dzīvi un sekmēt labklājību jebkura vecuma cilvēkiem līdz 2030.

Veselības stacijām, klīnikām un slimnīcām ir jābūt pieejamām visiem sabiedrības locekļiem. Būvniecības projekti var atbalstīt šo mērķi, projektējot un būvējot veselības aprūpes iestādes, kas nodrošina augstas kvalitātes būtiskus veselības aprūpes pakalpojumus visiem cilvēkiem neatkarīgi no viņu finansiālā stāvokļa. Īstenojot ilgtspējīgas būvniecības praksi, kas samazina ietekmi uz vidi (piem., izmantojot ilgtspējīgus būvmateriālus un tehnoloģijas, filtrējot piesārņojošās vielas, uzlabojot iekštelpu gaisa kvalitāti), būvniecības projekti var palīdzēt samazināt nāves gadījumu un slimību skaitu, ko izraisa bīstamas ķīmiskās vielas un piesārņojums. Izstrādājot un ieviešot drošākas satiksmes joslas drošākai kustībai pilsētās un starppilsētu satiksmē, būvniecības projekti var palīdzēt samazināt ceļu satiksmes negadījumos bojāgājušo un ievainoto skaitu.

SDG 4. Kvalitatīva izglītība: nodrošināt iekļaujošu un kvalitatīvu izglītību un veicināt mūžizglītības iespējas līdz 2030.

Būvniecības projekti var veicināt kvalitatīvu izglītību, piešķirot prioritāti izglītības iestāžu būvniecībai un modernizācijai, veidojot tās pieejamas visiem skolēniem, tostarp skolēniem ar invaliditāti, lai nodrošinātu, ka ikvienam bērnam ir vienlīdzīga piekļuve izglītībai.

SDG 5. Dzimumu līdztiesība: panākt dzimumu līdztiesību un nodrošināt pilnvērtīgas iespējas visām sievietēm un meitenēm līdz 2030.

Būvniecības nozare var veicināt dzimumu līdztiesību, nodrošinot vienlīdzīgas izglītības un nodarbinātības iespējas gan vīriešiem, gan sievietēm. Tas ietver politikas un prakses īstenošanu, kas atbalsta sieviešu pieņemšanu darbā, noturēšanu un paaugstināšanu amatā ar būvniecību saistītās jomās.

Nākamajā blogā iepazīstināsim ar turpmākajiem 7 SDGs un apspriedīsim iespējamās darbības, ko būvniecības nozare var veikt, lai veicinātu ilgtspējīgu attīstību.

Artikkeli on kirjoitettu Euroopan unionin rahoittamien Sustainabuild ja Woof4Youth -hankkeiden puitteissa. Vastuu artikkelissa esitetyistä näkemyksistä on yksinomaan kirjoittajilla.

This article was written in the framework of the projects Sustainabuild and Wood4Youth, funded by the European Union. The sole responsibility for the views expressed in this article lies with the authors.

Šis raksts tika sagatavots Eiropas Savienības finansēto projektu Sustainabuild un Wood4Youth ietvaros. Par šajā rakstā paustajiem viedokļiem ir atbildīgi tikai un vienīgi to autori.